Samuli Paulaharju : Ruijan suomalaisia

"Ruijan ylpeillä rannoilla kaksi vanhaa valtaa ikuisesti kamppailee keskenään. Iankaikkisuudessa perustettu harmaa tunturi uhmailee vielä vanhempansa, iankaikkista merta. Ja meri kokoaa väkensä valtaviksi aaltovuoriksi, joita villeinä ajaa tunturivuoria vastaan. Mutta tunturivuoret jurottavat yhtä järkkymättöminä kuin silloinkin, kun heidät jäämeren vartijoiksi pystytettiin, ylpeinä ja kylminä vain kerta kerralta murskaten ja työn täen takaisin vihaisimman veriharjaisen hyökkääjän... Kaikessa kovuudessaan ja kolkkoudessaan tämä autio, karu jäämeren rantamaa on niin kaunis, että ainoastaan suuri Majesteetti on saattanut tällaiset rakentaa."

Samuli Paulaharju, kaikkien aikojen suurin kansanperinteen kerääjämme, yltää suorastaan runolliseen voimaan kuvatessaan kaukaisen Ruijanrannan elämää muisteluksissa, joihin hän keräsi aineistoa vaelluksillaan vuosina 1925-27. Monia 1800-luvun siirtolaissaltoon kuuluneita Ruijan suomalaisia, suuren Kainuun "esi-ukkojen" jälkeläisiä, eli vielä tuolloinkin vanhuusina noilla karuilla jäämeren rannoilla, ja teoksen ainutlaatuinen aineisto perustuu suureksi osin heidän kertomaansa. Mutta kirjailijana, taiteilijana, piirtäjänä ja valokuvaajana Paulaharju rakentaa mahtavaa kokonaiskuvaa elämästä ja ihmisistä asutun maailman äärillä rajoilla, pelottomista miehistä ja naisista, jotka myrskyjä uhaten rakensivat asuinyjänsä kapealle rantakaistaleelle, synkän uhkaavan pahtaseinän alle.