Sandarmohista Skolkovoon

Takakansi

Meidän on ymmärrettävä, mitä Venäjällä tapahtuu, ja toimittava viisaasti

VENÄJÄN TUTKIMUKSEN kärkihahmo katsoo historioitsijan silmin niin Stalinin vainoissa Sandarmohin joukkohautaan päätyneiden suomalaisten kohtaloa kuin Skolkovon tiedekeskuksen suuruuhanketta. Aleksanteri-instituutin johtajan Markku Kangaspuron tutkimuksen kohteena on historian poliittinen käyttö, nationalismi ja identiteetti. Nämä teemat yhdistävät tämän kirjan artikkeleja, joiden kirjoittajat ovat Kangaspuron monivuotisia yhteistyökumppaneita.

KIRJAN ENSIMMÄINEN OSA käsittelee nykypäivää. Se ehdottaa tutkimukseen uutta monitieteistä näkökulmaa, pohtii Venäjän uhan olemusta, päivittää Ukrainan kriisin historianopetuksia, selkeyttää "liberaalien" ja "demokraattien" jakolinjaa sekä nationalismin ja mediapolitiikan kytköksiä, valottaa naisten osuutta internetin valtakuluissa ja tuo pohjoisen näkökulmia paikalliseen muistiin.

KIRJAN TOINEN OSA syventää historian pitkiä varjoja mutta myös ihanteita, ajattelijoita ja ajatusten toteuttajia aina 1500-luvun Trifon Petsamolaisesta 1800-luvun Hegeliin ja Snellmaniin. Se käsittelee neuvostoimperiumin mantideettia, keisarinaikaisia rangaistuskäytäntöjä, historiapolitiikkaa ja sen heijastumista Neuvosto-Karjalaan.

TEOS SOPII KAIKILLE Venäjä-tietouden ammattilaisille, sellaiseksi valmistautuville ja sitä harrastaville.

Esittely

Venäjä on arvaamaton - mitä enemmän tiedät, sitä huonommin nukut. Onko tietämättömyys vaihtoehto? Ei, vastaavat tutkijat.

Venäjätutkimuksen kärkihahmo katsoo historioitsijan silmin niin Stalinin vainoissa Sandarmohin joukkohautaan päätyneiden suomalaisten kohtaloa, kuin Skolkovon tiedekeskuksen suurhanketta. Aleksanteri-instituutin johtajan Markku Kangaspuron tutkimuksen kohteena on historian poliittinen käyttö, nationalismi ja identiteetti. Nämä teemat yhdistävät kokoelman kirjoituksia.

Kirjan ensimmäisen osa käsittelee nykypäivää. Markku Kivinen ehdottaa tutkimukseen uutta monitieteistä näkökulmaa, Richard Sakwa pohtii Venäjän uhan olemusta, Dieter Segert päivittää Ukrainan kiperää historiapoliitikkaa. Vladimir Gelman selkeyttää ”liberaalien” ja ”demokraattien” jakolinjaa, Katja Lehtisaari nationalismin ja mediapolitiikan kytköksiä. Saara Ratilainen valottaa naisten osuutta internetin valtakulussa, Tatjana Zurzenko tuo pohjoisen näkökulmia paikalliseen muistiin.

Kirjan toinen osa syventää historian pitkää varjoa, mutta kertoo myös aatteista ja niiden toteuttajista.