Santeri Levas : Järvenpään mestari

Sibeliuksen monivuotinen sihteeri Santeri Levas julkaisi säveltäjämestarinne elämäkerran ensimmäisen niteen 1957. »Nuoren Sibeliuksen» jatko-osa Järvenpään mestari sulkee piiriinsä Sibeliuksen kypsän miehuuden ja vanhuuden päivät, vuodet 1904—57, ajanjakson joka alkoi mestarin muutosta Järvenpäähän ja päättyi hänen kuolemaansa.

Näihin vuosiin sisältyvät kiihkeän luomisen kaudet ja vihdoin »Järvenpään hiljaisuus», yli kolme vuosikymmentä kestänyt vaikeneminen, jonka aikana koko musiikkimaailma turhaan odotti Sibeliukselta uutta teosta. Viimeistä suurta luomiskautta, jolloin syntyivät kuudes ja seitsemäs sinfonia sekä »Tapiola», oli seurannut merkillinen vaihde: vaikeneminen ja äänettömyys. Mikä vuoksi? Mikä oli kahdeksannen sinfonian kohtalo, neljännesvuosisadan joka julkaisemisesta isänmaaylpeys ehdottomasti kieltäytyi? Miksi Sibeliuksesta vaikenemisen aika? Santeri Levas antaa kirjassaan omat selityksensä, joka paljastaa Sibeliuksen inhimillisen taustan.

Sibeliuksen elämänvaiheita kuvatessaan tekijä kertoo hänen sävellyksistään, sinfonioista, jousikvartetosta, näyttämömusiikista, sinfonisista runoista, jotka kantoivat mestarin nimen yli maapallon. Sibelius ihmisenä — hänen luonteensa ja persoonallisuutensa — saa myös maist. Levaksen teoksessa uutta valaistusa. Kirjassa kerrotaan vielä Sibeliuksen suhtautumisesta muihin säveltäjiin, hänen käsityksestään nyky­musiikista ja uskostaan säveltaiteen tulevaisuuteen. Niin ikään saamme tietää mitä Sibelius ajatteli omasta luomistyöstään, omasta musiikistaan.

Santeri Levas piirtää teoksessaan Sibeliuksesta kokovartalokuvan, joka on hieno ja hillitty, läheltä nähty ja syvästi kunnioittava.