Sari Näre : Sodat esiäitieni silmin

Takakansi

Sodat koskettavat meitä laajemmin kuin vain suoraan sotilaiden traumojen välityksellä. Sotavälitteiset traumat ovat särkeneet lapsuutta, vanhemmuutta ja sukupolten välisiä suhteita. Veteraanien sotasärkyjä siirtyy läheisten kannettaviksi ja sotien tuhoja naisten ja lasten siivottaviksi.

Sosiologi Sari Näre matkaa esivanhempiensa kyydissä Ruotsin vallan aikaisiin ja Neuvostoliiton kanssa käytyihin sotiin. Sotaroposukkun syntyneenä hän jäljittää aiempien sukupolvien kokemuksista nousevia haamutuinteita ja pohtii tappajan trauman merkitystä jälkipolville.

Näre tulkitsee Ruotsin kruunun harjoittaneen sotakolonialismia käyttäessään suomalaismiehiä sotilasvarantona ja jättäessään naiset ja lapset vihollisen armolle varsinkin suuren Pohjan sodan ja isovihan aikana. Hänen tarkastelunsa keskittyy 1500-, 1700- ja 1900-lukuihin: pitkävihaisiin nuijasotaan, Kostianvirran, Napuen ja Lappeenrannan taisteluihin, Norjan sotaretkeen sekä sisällissodasta talvi- ja jatkosotaan. Näissä sodissa voittajat olivat vähissä.

Esittely

Millaisia jälkiä sodat ovat jättäneet suomalaisten naisten sielunmaisemaan?

Mitä jälkiä suomalaisten pitkin vuosisatoja käymät sodat ovat jättäneet sielunmaisemaamme? Mitä ne ovat merkinneet naisille naimattomina, naimisissa, tyttärinä, äiteinä, leskinä? Miten seksuaalisen väkivallan vaara ja sotien särkemä äitiys vaikuttaa tyttäriin vielä tänäkin päivänä?

Sosiologi Sari Näre matkaa esiäitiensä kyydissä Ruotsin vallan aikana ja Neuvostoliiton kanssa käytyihin sotiin. Hän kertoo eri sukuhaaroista poimimiensa esiäitiensä tarinoita 1500-luvun pitkävihan ja nuijasodan ajalta isovihan kautta sisällissotaan sekä talvi- ja jatkosotaan. Vaasa-kuninkaiden sotien aikaiset jäljet johtavat Juustenien, Teitien ja Espingien naisiin ja myöhempien monarkkien sodissa pihtiputaalaisiin Jämsénien, Argillanderien ja Arnbergien naisiin. Viime vuosisadan sotia Näre kuvaa isoäitiensä ja äitinsä sisarussarjan kohtaloiden kautta.

Suomalaisten osana on ollut selviytymistaistelu Ruotsin ja Venäjän välillä. Kruunu käytti suomalaissotilaita rintamateuraana mutta jätti suomalaiset maassaan pitkälti oman onnensa nojaan venäläisten hyökkäysten kohteena. Naiset ja lapset joutuivat kantamaan miesten kaatumisesta ja kipuilusta johtuvaa arjen kuormaa.

Näre kuvaa myös omaa matkaansa sotaorposukuun syntyneenä sotien jälkien siivoojana ja hahmottaa sotien jatkumoa tähän päivään.

Sosiologi Sari Näre on kirjoittanut Suomen sotaajasta muun muassa lasten ja nuorten näkökulmasta, sisällissodasta Helsingissä sekä vaietuista aiheista, kuten toisin ajattelijoiden kohtelusta ja rintamamiesten seksitarinoista. Sari Näreen ja Jenni Kirveen teos Ruma sota – talvi- ja jatkosodan vaiettu historia oli TietoFinlandia ehdokas.