Satu Waltari : Sadepilvi : rakkauskertomus

"Olen aina rakastanut omia muistelmiani, mutta aina kun olen saanut ne onnelliseen päätökseen on jälleen alkanut tapahtua jotakin", sanoo Satu Waltari rakkauskertomuksensa esipuheessa. Paljon on tosiaan tapahtunut sen jälkeen kun hänen suuren menestyksen saavuttanut esikoisteoksensa "Kahvila Mabillon" v. 1952 ilmestyi.

Kertojaalla on nyt tytär, Susanna, ja aviopuoliso, Eelis. "Meitä on neljä", Satu Waltari sanoo. "Neljäs on Zaza. Hän on musta miespuolinen kissa, saanut nimensä elokuvanayttäleijätär Zaza Gaborin mukaan. Hän on parhaillaan lomalla maalla. Sitten hänet tuodaan kotiin tekemään lätäkötä nurkkiin. Me neljä muodostamme perheen, joka on eräs nykyaikaisen yhteiskunnan pienimpiä ja hyödyttömäpiä soluja.
Tämä vakavan-huuskertomus kertoo kahden nuoren isänmaattoman, vaikeuksien liikuttamien nuorten ihmisten selviämisestä elämässä ja kuljettamisesta, ensin Sveitsiin, sieltä Pariisiin ja lopulta Helsinkiin. Neljä vuotta kestänyt epätavallinen toveruus kehittyy epätavallisiin muotoihin kihlaukseksi ja avioliitoksi. Näin syntyyneen merkillisen taiteilijakodin arkipäivää ja nuorenparin keskinäisiä vaikeuksia yhteisen elämän alkutaipaleella Satu Waltari kuvaa huumorin koko asteikossa: milloin riemukkaasti, milloin taas hirtehiseen, jopa 'kovaksi keitettyyn' tyyliin.
Mutta iloittelun ja ristiriitojen takaa kuultaa elämän vakavuus. Nuorten ihmisten elämänkatsomus saa arkipäivän kestäessä oman muotonsa, jonka Eelis kertomuksen lopussa ilmaisee sanoilla "Look for the Silver Lining" — synkässäkin pilvessä on hopeareunus.