Seppo Pirhonen : Kunnan ja vähän muittenkin kanssa elämässä ja tekemässä

Lue ja katso miten v. 1952 syntyneestä ujosta maalaispojasta kasvoi hyvinvointiyhteiskunnan mukana opettaja, toimittaja, viljelijä, tietokirjailija, vaikuttaja, isä ja pappa. Keräsin muistisanoja ja pengoin arkistojani. Kokosin elämäkertani ja tiedän nyt itsekin enemmän. Sukupolveni ihmiset kokevat kerrotun tutuksi ja nuoremmat saavat tietää.

Kuvaan elämää lapsena, leikkejä ja työntekoa, kuuntelua, katselua, lukemaani ja soittokuntamme matkoja ulkomaille. Olin aktiivinen seurakuntanuori. Opiskelin Turussa.

Politiikka vei nuoresta. Menestymiseen tarvitaan työntöä, pyrkyä ja sopiva tilaisuus. Minulla se riitti kahdesti presidentin valitsijamieheksi ja kerran varakansanedustajaksi. Kalenteri täyttyi Suomen nuorimpana kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Kun jäin pois, joku saattoi kaivatakin. Kerron miten kunnat toimivat ja muuttuvat.

Eduskuntatoimittajana opin näkemään asioita monesta näkökulmasta. Opettajana elin koulun arkea ja juhlaa. Puolustin kyläkouluja. Pitkä kamppailu uuvutti. Urjalan kulmilta olen kirjottanut pari tuhatta kolumnia Forssan Lehteen. Hämäläistä ja karjalaista kotiseututyötä Väinö Linnan seurassa ja Kuolemajärvi-säätiössä. Tämä on 17. tietokirjani.

Kolmikymppisenä sormusvala Leenan kanssa. Saimme viisi poikaa ja tytön. Kuskausta, huolehtimista ja kannustusta. Elämämme kovin paikka nuorimman pojan yllättävä kuolema 20-vuotiaana.

Seppo Pirhonen, syntynyt 1952 Urjalassa, työskennellyt, politiikan toimittajana, opettajana kyläkoulussa, media-alan yrittäjänä ja kouluttajana, viljelijänä ja tietokirjailijana. Kirjoittanut 17 tietokirjaa yksin ja kumppanien kanssa. Aiheina, Karjala, aatehistoria, paikallislehti, koulu, maaseudun kauppa, vuoden 1918 tapahtumat, sota-ajan kirjeet ja vanhustenhoiva. Kirjoittanut n. 2000 kolumnia Forssan Lehteen vuodesta 1982. Kuolemajärveläinen-lehden päätoimittaja. Toiminut kunta- ja maakuntatasolla päätöksentekijänä. Isänä ja pappana tuttu näky kentän laidalla ja kuuluttamossa.