Sergei Verigin : Vakoojat vastakkain : Suomen ja Neuvostoliiton tiedustelusota 1939-1944 - Suomen ja Neuvostoliiton tiedustelusota 1939-1944 - Vakoilijat vastakkain

Neuvostoliiton ja Suomen turvallisuus- ja tiedustelupalvelut ottivat toisistaan mittaa sekä talvisodassa, välirauhan aikana että jatkosodassa. Molemmilla osapuolilla oli omat onnistumisen hetkensä, mutta myös karvaat kokemuksensa salaisen sodankäynnin arvaamattomuudesta.
Hyvänä esimerkkinä ovat jatkosodan aikana perustetut Suomen tiedustelukoulut ja Neuvostoliiton sisäasiainkansankomissariaatin toiminta niitä vastaan. Tiedustelukouluihin värvättiin oppilaiksi neuvostovankeja. Nämä eivät suinkaan aina ryhtyneet suomalaisiin agenteiksi ideologisista syistä, vaan yksinkertaisesti jäädäkseen henkiin. Kun heidät sitten lähetettiin vakoilutehtäviin vihollisen selustaan, monet heistä antautuivat saman tien omilleen tai tulivat NKVD:n paljastamiksi.
Jotkut suomalaisten kouluttamat vakoojat osoittautuivat myös kaksoisagenteiksi, jotka alun perinkin oli lähetetty Suomeen juuri tätä tarkoitusta varten. Heistä oli neuvostoliittolaisille kaksinkertainen hyöty, sillä he pystyivät sekä paljastamaan suomalaisten sotasalaisuuksia että syöttämään näille virheellistä tietoa puna-armeijan ryhmityksistä ja aikeista.
Teos perustuu laajaan venäläiseen ja suomalaiseen arkistomateriaaliin, josta osa on vasta nyt saatu ensimmäisen kerran tutkimuskäyttöön.

Sergei Verigin on historiatieteen dosentti, Petroskoin yliopiston historian laitoksen dekaani sekä Pohjois-Euroopan historian ja kulttuurin tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtaja. Hän on julkaissut suuren määrän tutkimuskirjallisuutta, joista aiemmin on suomennettu teos Pettureita vai sodan uhreja – Yhteistyö vihollisen kanssa Karjalassa toisen maailmansodan aikana.