Sisko Valkama : Potilaan raportti

»Minä olen eräs ihminen, kunnalliskodista, jo vanhapiikaikäinen, ja arvonimeltäni invalidi eli virallisesti sanottuna sekatyömiehen tytär. Ensi vapunpäivään mennessä täyttyy viisitoista vuotta siitä, kun saavuin tänne kiven sisään, muistelemaan mummojen kanssa menneitä, vaikka omalta kohdaltani siihen varsinaiseen vanhuuden rajaan on matkaa vielä kokonainen elämän selkä.»

Sisko Valkama syntyi Kangasniemen torppaan, »sekatyömiehen viidentenä vahinkona». Puute oli alituinen vieras, mutta elettiin kuitenkin, kunnes kuoli ensin äiti, sitten mummo ja perhe hajosi. Jo varhain vammautunut Sisko todettiin tutkimuksissa parantumattomasti sairaaksi ja ennen pitkää hänen oli pakko hakeutua hoitoon: kunnalliskotiin. Hänestä tuli tauti ammattomasti sivullinen, elämän ehtojen syrjästä katsoja. Kehitys maailmassa menee menojaan, mutta monille elämää saattaa parhaimmillaankin merkitä vain yksinäistä laitoselämää, säännöllisiä ruoka-aikoja, muutama lopultapuun kulutettua ihmissuhdetta.

»Potilaan raportti» on hätkähdyttävää puhetta, se saa yhä uudelleen kysymään: Mistä ihminen oikei elää.