Stig Dagerman : Käärme

"Kun alaston tyttö on kadonnut, ei mikään liiku huoneessa, ei mikään käärmettä lukuunottamatta. He näkevät sen valpastuvan ja elostuvan. Näyttää siltä kuin julmien silmien taakse syttyisi pieni taskulamppu. Hitaasti se vääntää ohutta viiruaan viinalasien ja lautasten pikku metsässä. Rahisee pahaennustavasti kun suomut raapivat lasireunoja vasten ja heistä kaikista tuntuu että litteä käärmeenpää kohoaa ja tähystelee ympärilleen kun vastaan tulee pilsneripullojen iso metsä."

Käärme, Stig Dagermanin (1923–1954) esikoisteos, jonka hän julkaisi 22-vuotiaana, kuuluu Ruotsin kirjallisuuden 40-luvun merkittävimpiin teoksiin. Siinä kuvataan toisen maailmansodan aikana varttuneita polvea, sen pyrkimystä kadottaa oman yksilöllinen pelon ja ahdistuksen maailma. Rohkeina aikoina rytmittyneinä kuvina välittyvät lukijalle Tukholman lähiöt, sodan ja rauhan moninaiset näkymät. Kauhu ja hurmio, julmuus ja hellyys, aistillisuus ja nuori idealismi saavat teoksessa kaihtamattoman ja tietoisen ilmaisun. Sotamiehen reppuun, ihmisten tajuntaan luikerteaa käärme, todellisuus muuttuu painajaiseksi keskikesän armottomassa paahtaessa.