Suomalaisen Suomen pääkaupunki : rakentuva ja politisoituva Jyväskylä

Jyväskylä on toki tunnettu ennenkin. Jyväskylän julkisuuskuva on muuttunut 1900-luvun kuluessa samoin kuin se yhteiskuntakäsitys ja arvomaailma, joille nämä "kuvat" ovat vuosikymmenien vieressä perustuneet tai kytkeytyneet. Julkisuuskuva tarkoittaa niitä mielikuvia ja määritelmiä, joita Jyväskylään on eri aikoina liitetty.

Imagonrakentamisesta on tullut todella tietoista toimintaa vasta aivan 1900-luvun lopulla. Vuosisadan alussa mielikuvien tuottaminen ei ollut yhtä päämäärätietoista ja julkisuuskuva oli useimmiten muun toiminnan eräänlainen sivutuote, joka tosin tuotti Jyväskylään liitetyn ja pitkässä juoksussa ehkä kaikkein elinvoimaisimman mieli- ja kielikuvan – Suomen Ateenan. Siihenhän vieläkin mielellään viitataan, jos ei muussa niin ainakin Jyväskylän yliopistoon liittyvässä virallisessa retoriikassa.

Monissa yhteyksissä Jyväskylä muistetaan mainita suomalaisen sivistyksen kehtona. Mielikuva ei kuitenkaan ole enää ainoa tai hallitseva. Sillä on nykyisin merkitystä lähinnä vain tietyissä tilanteissa, esimerkiksi silloin kun halutaan korostaa kaupungin väestön koulutustasetta, yliopiston merkitystä kaupungille tai opiskelijoiden ja nuorten aikuisten merkittävää osuutta kaupungin asukkaista.

Heli Valtosen ja Johanna Hämäläisen toimittamassa kirjassa tarkastellaan Jyväskylän julkisuuskuvaa, kaupungin kehitystä ja politisoitumista.