Suomen kirjallisuuden antologia, 7 : Sotien varjossa

SUOMEN KIRJALLISUUDEN ANTOLOGIA on Suomen kirjallisuuden valitut teokset. Se tulee valmistuttuaan sisältämään kahdeksan osaa, yhteensä yli 4000 sivua. Siihen on aikajärjestyksen koottu taiteellisesti antava osa suomalaista kirjallisuutta, lyriikkaa ja proosaa, alkuperäistä suomenkielistä kirjallisuutta ja suomenruotsalaista kirjallisuutta käännöksinä. Teossarja on arvokas sekä Suomen kirjallisuuden täydentäjänä että itsenäisenä, rikasantisena lukuteoksena, jonka sivuilta heijastuu, mitä suomalainen ihminen on pysyttänyt tuntemuksistaan ja ilmaisutyykastaan kirjoittanut: suomalainen sanomistien taito. Tämän osan kirjailijat ovat debytoineet vuosien 1925-1949 välisenä aikana.

SOTIEN VARJOSSA on antologian VII osan alaotsikko. Tämä osa esittelee kirjailijoita 1920-luvun puolimaista 1940-luvun loppuun. Aikakausi on epäyhtenäinen ja monenlaisten kriisien koettelema: siihen mahtuu yhtä hyvin talouspula kuin toisen maailmansodan kausi. Katsomuksellisesti ja tyylillisesti tänä aikana aloittaneet kirjailijat edustavat niin erilaisia suuntia, että heitä ei käy ryhmittäminen yhden eikä kahdenkaan kokoavan yhteisnimikkeen alle. Eletään 1920-luvun ruotsinkielisen modernismin ja tulenkantajien jälkiaikaa. Yhtenäisimmän joukon muodostavat 1930-luvun puolimaissa aloittaneen vasemmistokirjailijain ryhmän Kilta jäsenet, ja toisaalta ne kirjailijat, jotka sodan jälkeen lähtivät etsimään uutta ilmaisu, aluksi entiseen nojaten mutta hakien ennen käyttämättömiä teitä; he muodostavat 1950-luvun modernismin ajallisen etujoukon. Tähän osaan sisältyy mm. Mika Waltarin, Henry Parlandin, Tito Collianderin, Arvo Turtiaisen, Aale Tynnin, Eila Kivikk'ahon, Eeva-Liisa Mannerin, Bo Carpelanin, Lauri Viidan, Väinö Linnan ja Tove Janssonin tuotantoa.