Suomi, suuriruhtinaanmaa

Kun Suomi vuonna 1908 liitettiin Venäjään autonomisena suuriruhtinaskuntana, se sai moniin kaupunkeihinsa venäläisen varuskunnan ja Helsingin kenraalikuvernöörin valloittajansa edustajiksi. Venäjän vallan alamaisuus ei kuitenkaan merkinnyt ainoastaan valtiollisia ja poliittisia tapahtumia tai sortokausia. Saman tsaarin kansalaisilla oli väjäämättä kosketuskohtia myös muilla elämän aloilla.

Suomi, suuriruhtinaskuntaa koostuu kuuden alansa asiantuntijan mielenkiintoisesta, tuoreesta ja uusia näkökohita tarjoavasta artikkelista. Filosofian maisteri Marja Niiniluoto luo artikkelissaan autonomian ajan poliittisista tapahtumista taustaa muille, erikoisaiheiden artikkelille. Filosofi tohtori Timo Vihavainen tarkastelee artikkelissaan erästä suhteiden erityistä väliä ristiriitaisuutta, suomalaisten ja venäläisten kanssakäymistä armeijan kautta. Miten venäläisyhteisö toimi suomalaisessa yhteiskunnassa ja miten erityisesti Suomen koululaitos venäläistämispyrkimysten paineessa? Professori Martti Kuusterä selvittää Pietariin suuntautuneen suomalaisen liiketoiminnan. Apulaisprofessori Markku Löytönen pohtii kahta klassista, arktista löytöretkeilijää, Adolf Erik Nordenskiöldiä ja Gustaf Adolf Kolthoffia sekä suomalaisten ja venäläisten tutkijoiden yhteistyötä. Opettaja Jukka Rislakki käsittelee suomalaisissa lehdissä luotuja mielikuvia venäläisistä sekä niitä kummeksivia ja myötäeläviä aikalaishavaintoja.

Runsas ja havainnollinen kuvitus sekä viralliset että inhimilliset suhteet innoittaneet asiakirjat, liki 250 valokuvaa sekä piirroskuvitusta on koottu museoiden ja arkistojen kokoelmista ympäri maan.