Suomi YK:ssa : ulkoministeriön huhtikuussa 1967 järjestämän seminaarin tilitystä

Kirjainyhdistelmä YK lienee kaikille tuttu. Lehdistön, radion ja TV:n välityksellä useimmat meistä ovat saaneet ainakin hajatieoja siitä, mitä Yhdistyneet Kansakunnat tekee ja mihin se pyrkii. Kysymyksessä on todellakin maailmanjärjestö, jonka toiminta ulottuu lähes kaikille elämän aloille. YK on oma maailmansa, ja se on osa meidän maailmaamme.

Tullessaan 1955 Yhdistyneiden Kansakuntien jäseneksi Suomi otti vastaan jäsenyyteen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Olemme kuluneiden runsaan kymmenen vuoden aikana saaneet YK-politiikan hoitamisesta runsaasti kokemuksia; toimialamme on laajentunut ja monipuolistunut. Mutta olemme myös joutuneet jatkuvasti uusien tehtävien eteen. YK-politiikan hoitaminen vaatii entistä enemmän tietoja ja entistä suurempaa perehtyneisyyttä, eikä ainoastaan asioin hoidosta vastuussa olevilta, vaan myös laajoilta kansalaispiireiltä. Maamme YK-politiikan kehittäminen on viime kädessä Suomen kansan kiinnostuneisuuden ja poliittisen valistuneisuuden varassa.

Antaakseen tietoja YK-politiikastamme ja saatakseen aikaan hyödyllistä mielipiteiden vaihtoa ulkoasiainministeriö järjesti vuoden 1967 huhtikuussa aihetta käsittelevän asiantuntijaseminaarin. Seminaarin alustuksista ja keskustelupuheenvuoroista kertynyt sato osanottajien kanssa yhteisymmärryksessä muokattuna — julkaistaan tässä kirjassa.