Susanna Alakoski : Pumpulienkeli

Takakansi

Mestariteos. Perkele, miten mahtavan romaanin Susanna Alakoski on kirjoittanut! – Tara

Hilda ei ole yksin: hänellä on kissa Kisuli. On kaikesta huolta pitävä Sanna-täti, joka syntyi iät ajat sitten, samana päivänä kuin vanha Vaasa paloi poroksi. On myös äiti, joka on sairastunut tuijotustautiin ja elää omissa maailmoissaan. Isä on jossain Amerikassa.
Mutta kun Hilda varttuu, hänelle käy hullusti, ja hänen täytyy jättää tädit, tätien miehet ja Soroian-kodin turva ja lähteä piiaksi vieraaseen taloon.
Hildan ystävä Helli ei halua raataa loputtomiin toisten hyväksi. Hän saa Hildan mukaansa Vaasaan, oranssinväriseen pumpulitehtaaseen, jonka piippu on korkeampi kuin Pyhän kolminaisuuden kirkko.
He menevät tehtaalle töihin. Asettuvat asumaan. Heistä tulee pumpulienkeleitä.

Esittely

Naisten sukukronikan kiehtova avausosa vie Suomesta Ruotsiin.

Susanna Alakosken Pumpulienkeli aloittaa eeppisen ja aistivoimaisen kronikan neljän sukupolven naisista, joiden tarina kattaa koko kuohuvan 1900-luvun.

"Isoäiti teki 50 vuotta töitä tekstiilitehtaassa. Yhdestäkään työpäivästä hän ei koko elämänsä aikana puhunut."

Sarjan avausosa kertoo vuonna 1905 Pohjanmaalla syntyneen Hildan vaiheet. Maalaistalon tyttö joutuu pois kotoa saatuaan aviottoman lapsen. Tie vie Vaasan kaupunkiin, ja hänestä tulee puuvillatehtaan tyttö, pumpulienkeli. Matkasta tuleekin elämän pituinen, ja monien suomalaisten tavoin Hilda päätyy muuttamaan pysyvästi Ruotsiin.

Naisten elämä ja työ ovat usein jääneet dokumentoimatta, varsinkin kun on muutettu maasta toiseen. Alakoski antaa tarinansa naisille äänen kuin skandinaavinen Ferrante ikään.

Susanna Alakoski syntyi Vaasassa ja varttui Ruotsissa Ystadissa. Hänen esikoisteoksensa Sikalat (2006, suom. 2007) oli välitön menestys. Se sai August-palkinnon, ja siitä tehtiin elokuva. Romaani Pumpulienkeli aloittaa Alakosken pitkään suunnitteleman neliosaisen sarjan, joka kertoo hänen oman sukunsa naisten tarinan. Samalla se avaa Suomen ja Ruotsin yhteistä lähihistoriaa.