Sven Auren : Minun Pariisini

Mikä ero on Seinen vasemmalla ja oikealla rannalla? kysyy Sven Aurén, ruotsalaisten rakastama Pariisin-kuvaaja, aidolla nurkkapatrioottisella ylpeydellä ja vastaa itse: Vasemmalla rannalla vallitsee ilmapiiri, joka noituu silmät. Se on täynnä sivistyksellistä ja älyllistä ilotulitusta. Se on kulttuurin luonnonsuojelualue, jolla ei ole vastinetta maanosassamme. Jos jokin katastrofi hävittäisi kaiken elämän vanhasta Euroopasta, mutta Seinen vasen ranta, Rive Gauche, jäisi ennalleen, voisivat muiden maanosien tiedemiehet pelkästään sen mukaan rekonstruoida eurooppalaisen sivistyksen sen pienintä yksityiskohtaa myöten. — Rive Gauchen rinnalla ei Seinen oikeasta rannasta ole juuri mitään sanottavaa!

Tästä hengen Pariisista Aurén kertoo herkullisten anekdoottien ja riemullisten tilannekuvien värittämässä kirjassaan, jonka jokainen rivi hehkuu niin aitoa rakkautta Pariisiin ja erityisesti St. Germain de Pres'n ja Boulevard St. Germainin tienoihin, että lukija on hetkessä voitettu. Se on täynnä elävää pariisilaisuudens karakteristiikkaa, sen sivuilta löydämme eksistentialistit, perennistit, semaforistit tai animalistit kantakahviloistaan, siellä tapaamme clochardin, lumpunkerääjien armeijan, tutustumme antiikkiesineitten innoittamaan väärennysteollisuuteen ja muukalaisiin, jotka vasta Pariisissa ovat löytäneet todellisen kotimaansa. — Kuva, jonka Aurén tästä kaikesta antaa, on sisältä päin nähty, läheltä eletty, ja siinä piilee sen vastustamaton viehätys.