Svetlana Aleksijevits : Sinkkipojat

Takakansi

SVETLANA ALEKSIJEVITS syntyi 1948 Ukrainassa, mutta hän on asunut pitkään Minskissä Valko-Venäjällä. Hän on opiskellut journalistiikkaa ja työskennellyt useissa lehdissä. Kirjailijana hän kokeili erilaisia tyylilajeja ja päätyi lopulta ns. yhteisöromaaniin, kuvaamaan ihmistä poliittisen järjestelmän puristuksessa. Hänen teoksiaan on palkittu ja käännetty laajalti. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2015.

Tarua ihmeellisempi totuus Neuvostoliiton toimista Afganistanissa vuonna 1979 ja vieläkin käsittämättömämpi jälkipyykki, jossa Svetlana Aleksijevits mustamaalataan ehtaan neuvostotyyliin globaalin imperialismin käsikassaraksi. Teoksen dokumentaarisista todistajanlausunnoista piirtyy esiin paitsi sotilaan kammottavan samankaltainen rooli ajasta ja paikasta riippumatta myös kommunistisen totalitarismin mätä ydin, jonka synkkää satoa nyt korjataan.

"Venäjä ei koskaan käsitellyt Neuvostoliiton historian hirveyksiä. Moni nyt tapahtuva asia johtuu siitä, että ihmisillä ei ole tietoisuutta siitä, mitä ennen tapahtui. Ei ole ajatusta siitä, että tehtiin väärin eikä niin pitäisi tapahtua uudestaan. Päinvastoin he ovat innokkaita toistamaan menneisyyttä." Pulitzer-voittaja Anne Applebaum, HS

Esittely

Nobelistin väkevä teos Afganistanin sodasta.

”Sotilaan rooli on ajasta ja paikasta riippumatta kammottavan samankaltainen: ruma, uuvuttava ja säälimätön, kuten Aleksijevitšin väkevä kirja osoittaa.” PUBLISHERS WEEKLY

Vuonna 1979 Neuvostoliitto siirsi joukkonsa sisällissodan repimään Afganistaniin. Haavoittuneita oli yli 50 000. Aleksijevitšin moniääninen teos antaa suunvuoron niille, joita järkyttävä sota eniten kosketti, upseereille ja jalkaväelle, sairaanhoitajille ja prostituoiduille, äideille, pojille ja tyttärille. Sinkkipojat sanoittaa Afganistanin-sodan julmuuksia ajankohtaisella, vilpittömyydessään unohtumattomalla tavalla, joka valaisee sodan mielettömyyttä ja pohjustaa myös nyky-Venäjän myllerrystä.

Svetlana Aleksijevitš syntyi 1948 Ukrainassa ja asui pitkään Minskissä Valko-Venäjällä. Hän opiskeli journalistiikkaa ja työskenteli toimittajana. Kirjailijana hän on kokeillut erilaisia tyylilajeja ja päätyi lopulta eräänlaiseen yhteisöromaaniin, kuvaamaan ihmistä poliittisen järjestelmän puristuksissa. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2015.