Svetlana Aleksijevits : Tšernobylista nousee rukous : tulevaisuuden kronikka

Takakansi
SVETLANA ALEKSIJEVITS syntyi 1948 Ukrainassa mutta on asunut pitkään Minskissä Valko-Venäjällä. Hän opiskeli journalismia ja on työskennellyt eri lehdissä. Kirjailijana hän kokeili erilaisia tyylilajeja ja päätyi lopulta ns. yhteisöromaaniin, kuvaamaan ihmistä poliittisen järjestelmän puristuksessa. Hänen teoksiaan on palkittu ja käännetty laajalti. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2015.

"Illalla parvekkeet olivat täynnä ihmisiä, ja ne joilla ei ollut omaa parveketta, menivät ystävien tai tuttavien luo. Asuimme yhdeksännessä kerroksessa, josta näki pitkälle, jopa kolmen kilometrin päähän. Jotta lapset näkisivät paremmin, vanhemmat nostivat heidät syliinsä: – Katso! Ja paina mieleesi! Jotkut olivat tulleet autolla tai polkupyörällä kymmenien kilometrien takaa. Emme tienneet, että kuolema voi olla niin kaunis."

"Palkinto myönnetään hänen moniaanisille kirjoituksilleen, jotka ovat muistomerkki aikamme kärsimykselle ja rohkeudelle." NOBEL-lautakunnan perustelut

Esittely
Kirjallisuuden Nobel 2015!

Vaikuttavan dokumenttiromaanin laajennettu ja uudistettu laitos antaa äänen Tsernobylin uhreille.

Tsernobylin ydinräjähdys oli valtava ympäristökatastrofi, ehkä laajin onnettomuus Euroopassa sitten toisen maailmansodan. Siitä kuitenkin tiedetään vähän, vaikka sen vaikutukset eivät suinkaan ole hälvenneet. Aleksijevits toteaa, että Tsernobylia ei ole unohdettu, sitä ei vain ole ymmärretty. Hän vie lukijansa suoraan Tsernobylin maailmaan, antaa äänen niille joita se on koskettanut. Kirjan kertomukset ovat järkyttäviä mutta kauniita. Ne ovat tunteiden historiaa: sankaruuden ja rakkauden, surun ja neuvottomuuden, suuttumuksen ja häpeän.