Svetlana Aleksijevits : Tšernobylista nousee rukous

Tsernobylin ydinvoimalassa 26.4.1986 tapahtunut räjähdys ja tulipalo oli valtava ympäristökatastrofi, ehkä laajin onnettomuus Euroopassa sitten toisen maailmansodan. Siitä kuitenkin puhutaan ja tiedetään yllättävän vähän – tuntuu kuin se olisi unohdettu, vaikka sen vaikutukset eivät suinkaan ole hävinneet.

Valkovenäläinen toimittaja-kirjailija Svetlana Aleksijevitš kokosi kirjaansa Tsernobylistä kymmenen vuotta. Kuten hän toteaa, Tšernobyliä ei ole unohdettu, sitä ei vain ole ymmärretty. Hän vie lukijansa suoraan Tsernobylin maailmaan, antaa äänen niille joita Tsernobyl on koskettanut.

Kirjan kertomukset ovat järkyttäviä mutta kauniita. Niissä puhuvat säteilystä sairastuneet, sille omaisensa menettäneet, kodeistaan reväisty, autioituneisiin kyliin jääneet ja niihin muuttaneet, ne jotka vastuistavat toimenpiteistä ja ne jotka eivät saaneet niistä vasta, asiaa seuranneet ja tutkineet ihmiset. Heidän tarinansa ovat tunteiden historiaa: sankaruuden ja rakkauden, surun ja neuvottomuuden, suuttumuksen ja häpeän.