Tanja Pohjola : Lintu pieni

Takakansi

"TE VOITTE JOKO TUHOTA MINUT TAI PELASTAA."

Viipuri 1944. Rapistunut huvila, viimeiset pommitukset, lukittu huone. Doran ja Marin äidillä käy arvovieras, sotilaspukuinen herra, ja lasten on oltava vierashuoneessa ääneti. Lohduttaakseen pikkusiskoaan Dora aloittaa sadun miehestä ja linnuista. Hän ehtii kertoa sadun monta kertaa, liian monta.

Helsinki 1953. Kerrostaloasunto, tuore avioliitto, loppukesä. Aikuistunut Dorotea aloittelee uutta elämää Oton vaimona, kun viipurilaistahtoiset vieraat palauttavat kipeät muistot. Yhtäkkiä Dorotean on vaikea erottaa mennyt ja nykyisyys sekä se, että hän on nyt aikuinen nainen eikä satuihin uskova lapsi.

Lintu pieni on psykologinen romaani ihmiselämän syöksystä häpeän ja syyllisyyden paineessa. Se kertoo rakkaudesta ja rakkaudettomuudesta, äidistä, tyttäristä ja siskoksista – sekä linnuista, joita siivet kantavat.

Esittely

Viipuri 1944. Rapistunut talo, viimeiset pommitukset, lukittu huone. Äidillä käy alakerrassa arvovieras, sotilaspukuinen herra, ja Doran ja Marin on oltava lukitussa huoneessa hiirenhiljaa. Estääkseen pikkusiskoa pelkäämästä Dora aloittaa sadun miehestä, jota linnut kantavat. Hän ehtii kertoa satua monta kertaa. Ehkä liian monta.

Helsinki 1953. Kerrostaloasunto, tuore avioliitto, lämmin kesä. Aikuinen Dorotea on aloittanut elämän uudestaan, kaikki on hetken mallillaan. Yhtäkkiä hänen maailmansa järkkyy, kun Otto-puoliso saa vieraita Viipurista. Muistot ovat liian kipeät. Ne sekoittavat ajan ja ihmiset ja Dorotean, joka ei osaa erottaa totta ja valhetta, satua ja sitä, että nyt hän on aikuinen nainen eikä enää lintuihin uskova lapsi.