Tarja Lappalainen : Raatteen tien jäisestä helvetistä Talin–Ihantalan tulimyrskyyn

Takakansi

"Vihollisen tykistökeskityksen ilmaan nostattama savi ja pöly pimensi auringon", muistelee Nietjärvellä vuonna 1944 etulinjassa taistellut Kaino Kauranen. "Kyllä me kuolemme täällä kaikki", kirjoitti Allan Nukari kenttäpostikirjeessään. Nukari selviytyi, mutta tulimyrskyn keskellä kuolema niitti kolkkoa satoaan.

Talvi- ja jatkosodan veteraanit kertovat ankarista taisteluista ja eloonjäämiskamppailusta. Muistelut vievät Raatteen tien jääestä helvetistä Elisenvaaraan rautateitseen ja ilmopommituksiin, jossa kuolleiden joukossa oli muiden muassa evakuoituja naisia ja lapsia. Kesän 1944 valtavat torjuntataistelut olivat vertaansa vailla oleva näyte sinnikkyydestä.

Suomen riveissä taistelleet virolian Arno Hans Ahiste kertoo, millaisen hinnan maksoi palveluksestaan sodan jälkeen Siperian vankileireillä. Suomeenjuutalaiset kieltäytyivät saksalaisten myöntämistä rautaristeistä, mistä epätodenäköiseneuvokset äijut suuttuivat. Suomen sodanjohto oli kuitenkin vankasti alaistensa tukena.

Haastatellut ja muistelmat kertovat, kuinka käsittämättömällä tavalla Suomi onnistui säilyttämään itsenäisyytensä.

FM Tarja Lappalainen on tietokirjailija, jonka aiemmat teokset Se oli yhtä tulta helvettiä (2016) ja Stalinin tappamat (yhdessä Martti Turtolan kanssa, 2019) ovat olleet myyntimenestyksiä.

Esittely

Tarja Lappalaisen uudessa kirjassa ääneen pääsevät sotiemme veteraanit.

Yksi heistä, Veikko Punakallio, taisteli läpi verisen Kuuterselän. Talvisodan jäisen helvetin koki puolestaan Markus Aaltonen. Hän tuli tunnetuksi laulaessaan Raatteen tien koettelemuksistaan linnanjuhlissa presidentti Niinistölle. Kylmän helvetin koki myös korpisoturi, alikersantti Heikki Kulju. Samoin päästään seuraamaan everstiluutnantti Uno Fagernäsin komentaman JR 64.n Suomussalmella käymiä rajuja taisteluja.

Ankariin taisteluihin joutuivat myös Esko Paakkala ja Allan Nukari Nietjärvellä. ”Kyllä me kuolemme täällä kaikki”, Nukari kirjoittaa kenttäpostikirjeessään. Nukari selviytyi, mutta tulimyrskyn keskellä kuolema niitti kolkkoa satoaan. ”Vihollisen tykistökeskityksen ilmaan nostattama savi ja pöly pimensi auringon”, toteaa etulinjassa taistellut Kaino Kauranen. Virolainen vänrikki Hans Alaviste joutui puolestaan maksamaan kalliin hinnan taistellessa Suomen riveissä. Stalinin määräyksestä hänet passitettiin Siperian kultakaivoksille, jossa gansterijengit pitivät valtaa: ”Plagnoideilla oli omat tuomioistuimensa. Syylliselle ei annettu lupaa puolustautua, mutta hän sai mahdollisuuden `pestä itsensä puhtaaksi syyllisyydestä'. Tämä tapahtui tappamalla toinen vanki. Jos kieltäytyi, joutui itse tapetuksi.”

Salomon Altschuler taisteli juutalaisena rinta rinnan saksalaisten kanssa. Mutta miksi lääkintämajuri Leo Skurnik kieltäytyi saksalaisten rautarististä? Lotta Annikki Söderholm joutui keskelle massiivisia siviileihin kohdistuneita terroristimaisia ilmapommituksia kesällä 1944 Elisenvaarassa.

Kesän 1944 torjuntataistelut olivat vertaansa vailla olevat näyte suomalaisten sinnikkyydestä. Talvi- ja jatkosodan tapahtumille antaa äänensä myös Peter Fagernäs, Eeli Petäjämäki ja Klaus Oesch kertoen kenraaliluutnatti Lennard Oeschistä sekä Pekka Visuri puolestaan jalkaväenkenraali Erik Heinrichsistä, Mannerheimin lähimmästä miehestä.

Kirjassa on henkeäsalpaavia taistelukohtauksia ja elinjäämiskamppailuja. Siitä selviää kuinka käsittämättömällä tavalla Suomi onnistui säilyttämään itsenäisyytensä.

FM Tarja Lappalainen on tietokirjailija, jonka aiemmat teokset Se oli yhtä tulihelvettiä (Docendo 2016) ja Martti Turtolan kanssa kirjoitettu Stalinin tappamat (Docendo 2019) ovat olleet myyntimenestyksiä.