Tauno Koskela : Ankkuroitu : runoja

Tauno Koskela on tullut tunnetuksi Rauman murteen taitavana käyttäjänä ja Nortamon perinteiden jatkajana. Rauma hiljaisine puistoineen, naakkatorneineen ja ennen kaikkea meriaiheineen ja -muistoineen häämöttää Koskelan ensimmäisen, »Ankkuroitu»-nimisen runoteoksenkin lehdiltä, — mutta nyt nähtynä rintamalta. Tauno Koskela näet kuuluu siihen ikäpolveen, jonka herkin nuoruus on eletty taisteluhuudoissa ja korsuissa. Hän laulaa kaipauksesta, alistumisesta sodan todellisuuteen, uupumuksesta ja tuhosta, mutta myös rakkauden ihmeitä tekevästä voimasta ja uskosta siihen, että kevät puhaltaa elämän liekin tuhkastakin ja että »laivamme ovat aaltoja lujemmat». Sen vuoksi »Ankkuroitu» synnyttää lukijassa väkevän tunnon elämän jatkuvaisuudesta ja osoittaa, ettei sodalla ollut yksinomaan kuolettava, vaan myös hedelmöittävä vaikutus.