Teuvo Ekström : Tuomio : 40 kalterivuotta

»Vaikka jo tuolloin jotenkin tajusin ja tunsin, ettei älykäs ihminen alistu itseään tyhmempien jenginjohtajien ja röyhkeiden nyrkkipukarien käskyläiseksi, luisuin kuitenkin yksinäisyydessäni itseäni vanhempien, rahvaanomaisten ja suorastaan rikollisuutta ihannoivien 'kulam kundien' joukkoon.»

Teuvo Ekströmille jäi aily- ja yksinäisyys. Yli neljä vuosikymmentä erilaisia laitoksia poikakodeista vankiloihin kolunnut mies kiikui pirunkeinussa. Teuvo tiesi jo 10-vuotiaasta olevansa ns. toivoton tapaus. Koulukotikarikuri saa­laa jäistä naurispeltoa kynsiessään hän antoi talvisodan uhrinsa; vain maailmanhistorialla oli luvassa lisää. Vuosina 1944-45 hän nuorena merimiehenä päätyi talveksi Norjaan Saksan SS-joukkojen vankileirille; se oli kova paikka kielitaidottomalle junggannille, joka huusi ohimennen Führer ist kaput. Ulkomaaanmatkat veivät siten Spalermassajn 1948. Ja melko pian sen jälkeen hän liikkuvaisena miehenä tapasi itsensä istumasta vankilassa lähinnä Kakolassa. Petoksen ja konnuksien vyhti piti hänet kierteessään kaikkiaan yli neljäkymmentä vuotta. Teuvo Ekströmin (1929-1988) elämäntarina on ainutlaatuinen. Sitänkin valitettavampaa on, että hän menehtyi sairaskohtaukseen vain vähän käsikirjoituksen valmistumisen jälkeen. Mutta muurit vaikenevat, kirjat puhuvat.