Thornton Wilder : Androksen nainen

(The Woman of Andros) ilmestyi v. 1930 tekijänsä kotimaassa Amerikassa ja herätti – samoin kuin Wilderin aikaisemmatkin romaanit – suurta huomiota. Tämä varsin erikoislaatuinen pienoisromaani syntyi kirjailijan Euroopanmatkan tuloksena, ja sen aihe on saatu antiikin kirjallisuudesta: romaanin alkusoa perustuu Terentiuksen näytelmään »Andriana», joka puolestaan pohjautuu erääseen sittemmin kadonneeseen Menandroksen huvinäytelmään.

»Androksen naisen keskushenkilönä on kuuluisa kreikkalainen hetaira Chrysi, aikakautensa kaunein ja viisain nainen ja omalaatuinen traagillinen henkilö, jonka kohtalO Thornton Wilderin kuvaamana asettaa lukijan olemassaolon syvimpien kysymyksien eteen. Kun muistaa, että Kreikan antiikin maailmassa kuuluisa hetairatilo oli aivan erikoinen merkityksensä, koska he eivätkään niinkään naisia siinä mielessä, että yhteiskunta vaati vain ahdasta kotilieden piiriä, on aihe erikoisen mielenkiintoinen. Wilderin kuvaus pienestä Brynos saaresta ja sen kauniista muukalaisesta, androttarasta, hipoo elämän ja kuoleman mysteerä, elämänkomedian lyhyyden ongelmia ja kauneuden murhenäytelmää. Mutta kaikessa traagiillisessa kohtalokkuudessaankin teos on hurmioituneesti elämänmyönteinen. »Ylistän kaikkea elämää, niin valoisaa kuin synkkääkin», soi »Androksen naisen» värähdyttävänä pohjasävelenä, joka kuin kaukaisen kaikuna yhtyy eurooppalaisen kirjallisuuden ns. »elämänpalvojain» vitaliseen sointuun.