Tieteen matkamiehiä

Kalevalaseuran vuosikirjat ovat tällä kymmenluvulla keskittyneet kansallisen tieteen merkittäviin aihepiireihin. Tänä vuonna on vuorossa tutkimusmatkailu. Sadat uskaliaat matkamiehet ovat kartuttaneet tietoaamme fennougriien syrjäisimmistäkin asuinsijoista, eri heimojen ja maakuntien aineellisesta ja henkisestä perinnöstä, tavoista ja käytänteistä. Laaja kirjallisuus kertoo Acerbin, Lönnrotin, Castrénin, Nordenskjöldin, Mannerheimin ja muiden kaukomatkailijoiden urotöistä. Paljon tietoa on kuitenkin hautautunut arkistoihin ja museoihin, suuren yleisön tietymättömiin. Sensaatiomaisetkin löydöt ovat yhä mahdollisia.

»Tieteen matkamiehiä» sisältää kolmetoista artikkelia. Ne käsittelevät osaksi tuttuja, osaksi tuntemattomia Suomen suvun löytöretkeilijöitä: August Ahlqvista, A. von Haxthausenia, A.O. Heikelia, Lauri Kettusta, Emil Koskista, Elias Lönnrotia, Jooseppi Mustakalliota, Matti Mörtbergiä, Sakari Pälsiä, Gustaf Retziusta, David Skogmania ja Paul Widemarkia.

Tämän pääpiirroksen tekijä on todennäköisesti taiteilija V. Hieno, jonka professori J.A. Palmé kesällä 1905 oli palkannut piirtämään suomalaisia kenttäkuvia kartalle. Se esittää suomalaisen retkikunnan saapumista tuohiveneellä Muurmanin rannoille. Venettä ohjasi Lapin poika. Kuvan nimeenä siinä on: Muurmanin rannalla kahden vuoriston välillä, kaukaisuudessa koittaa Lumi-tundra, etualalla Lappalais- ja Maan-Muari (kuvassa oikealla). Toisella reunalla on A.O. Heikelin (1867–1924) piirros vuodelta 1887 tai 1889, jossa hänen tukikohtansa karulla Viena-merellä on kuvattu. (A.O. Heikel, matkoiltaan Lappiin, Karjalaan ja Inkeriin, on mukana tämän vuosikirjan varsinaisessa henkilögalleriassa, samoin kuin O.A. Fredriksonin, geodeesian professori F. Petreliuksen ja insinööri M. Ramun, Tuvalalla lappalaisia.)