Timo K. Mukka : Täältä jostakin ; Laulu Sipirjan lapsista (ERINOMAINEN)

Timo K. Mukka syntyi 17.12.1944 ja julkaisi esikoisteoksensa Maa on syntinen laulu vuonna 1964
vain 19-vuotiaana. Juhlavuoden kunniaksi Gummerus julkaisee kaikki Mukan Gummeruksella
ilmestyneet seitsemän teosta juhlapainoksina. Keväällä 2004 ilmestyivät yksissä kansissa teokset
Maa on syntinen laulu ja Tabu, nyt ovat vuorossa myyttinen armeijaromaani Täältä jostakin ja
romaani Laulu Sipirjan lapsista, sekä runokokoelma Punaista, novellikokoelma Koiran kuolema ja
rapsodinen romaani Ja kesän heinä kuolee. Täältä jostakin, joka ilmestyi alun perin vuonna 1965,
kertoo Mukan asevelvollisuusajan kokemuksista. Se on pasifistin tunnevoimainen raportti,
pamfletti, sairauskertomus ja protesti armeijaa vastaan, päähenkilönä armeijan musertama
taiteilijanuorukainen, jääkäri Tulli. Valoton talvi, hidas kuolemisen tuntu ja valmentautuminen
tappamiseen ovat teoksessa vastakkain naisenhimon ja elämänkaipuun kanssa. Teoksessa on
subjektiivinen kuvaus sotilasmielisairaalasta, jonne päähenkilö joutuu. Lopussa Tulli samastuu
ahdistettuun suteen, jonka tappamisen ihmiset ovat järjestäneet.
Laulu Sipirjan lapsista (1966) on Sipirjan kyläyhteisön kuvaus, kollektiiviromaani, jossa
rinnastetaan sodanaikainen menneisyys ja nykyhetki (60-luku). Kertojana on kuoleman koskettama
kirjailija, joka pohtii eristyneen kylän ihmisten vaiheita, yksityisen suhdetta yleiseen. Hän
painiskelee kirjoittamisensa kanssa. Sipirjan kylän vaiheisiin lomittuu kirjailijan estoinen suhde
samassa talossa asuvan Ullan kanssa. Kylän ihmisiä ovat myös itsetietoinen suutari Soldatkin, jolta
isketään korva irti, härkämäinen mutta epävarma sotilaskarkuri Mäkiniska ja enkelimäisen
paheellinen kylähuora Sipirjan Liisa. Kaikkien kohtaloissa on kritiikkiä normistoa vastaan. Mukan
tapaan rakkauden, ajan ja koko yhteisön tausta on myyttisesti tulkittu.
Timo K. Mukka syntyi evakkomatkalla Ruotsissa 17.12.1944. Hän asui elämänsä Lapissa, minne
kaikki hänen teoksensakin sijoittuvat. Hän oli lahjakas lapsi, joka oli kiinnostunut sekä
kirjoittamisesta että piirtämisestä ja luki paljon. Hänet hyväksyttiin vuonna 1961 Taideakatemian
kouluun Helsinkiin, mutta hän keskeytti opintonsa ja antautui kirjoittamiselle. Vuonna 1964
ilmestyi esikoisteos, romaani Maa on syntinen laulu, tekijän ollessa vasta 19-vuotias. Nopeassa
tahdissa hän kirjoitti seuraavatkin teoksensa. Gummerus julkaisi hänen seitsemän teostaan. Kaksi
viimeistä, novellikokoelma Lumen pelko ja romaani Kyyhky ja unikko, ilmestyivät vuonna 1970
WSOY:n kustantamina. Timo K. Mukka kuoli vuonna 1973 vain 28-vuotiaana, julkaistuaan
yhdeksän teosta. Mukka oli Lapin kuvaaja ja seksuaalimystikko. Hänen teoksissaan on naturalistista
kuvausta ja myyttistä tarunomaisuutta, balladimaista kerrontaa. Hän oli rakkauden ja kuoleman
kuvaaja ja sai paljon aineksia lestadiolaisen liikkeen hurmoksesta. Hänen kiivas työskentelytahtinsa
oli kuin kilpajuoksua kuoleman kanssa. Varhain alkanut mittava tuotanto on tehnyt nuorena
kuolleesta Mukasta kuolemattoman.