Timo Kelaranta : Paratiisi

"Olla taiteilija. Tulla joksikin, itsekseen, näkyväksi ja kuuluvaksi, tällaistako se oli, tällaisia messujako se vaati""

Lokakuu 1977, Helsinki. Muusikkopiireissä kiehuu. Proge on vielä voimissaan, mutta pahamaineinen punk on tulossa ja moni uhkaa pudota rattailta kokonaan. Futurity-yhtye on laittanut pillit pussiin ja sen kitaristi Ilmari Valonen lopettanut muusikon uransa yksin tein. Mutta onko päätös sittenkään lopullinen?

Yhden intensiivisen viikon aikana Ilmari löytää piilevät voimavaransa, taiteilijan itsessään. Kuumeisesti hän pohtii paikkaansa paitsi soittajana myös kansalaisena, jonka omantunnontarkkuus ei välttämättä asetu yhteiskunnan vinoihin normeihin, minkäänlaisin ehdoin.

"Helvettiin poliittiset palopuheet oikealta ja vasemmalta, oppivuodet tien päällä, mennyt kesä, Lillikin. Silmissä vilisi kuvia, äidin kasvot välähtivät siellä ja Tervalan. Leila vilahti kioskiluukullaan, väkeä tuli ja meni omia aikojaan, hallusinaatioiden tavoin."

Paratiisi on valokuvataiteilija Timo Kelarannan (s. 1951) vahvoja mielikuvia tulviva ja pohdiskeleva romaani 1970-luvun lopun helsinkiläismuusikoista, elämänarvoista ja valinnoista. Kelarannalta on aiemmin julkaistu herkkävireinen novellikokoelma Sojuzin pojat (2003).