Timo Töyrylä : Kahlaajalinnut : runoja

Timo Töyrylän edelliset runokokoelmat »Kenttäharmaa nuoruus» (1943), »Nyt olen luonasi» (1945) ja »Laula, mustalaispoika» (1947) otettiin suopeasti vastaan. Tekijä todettiin synnynnäiseksi lyyrikoksi, jonka säkeissä oli laulullisuutta ja aitoa tunnetta.

Runoilijan neljäs kokoelma »Kahlaajalinnut» antaa tekijästään huomattavasti muuttuneen kuvan. Runoihin on tullut ennen kaikkea rehtiä miehekkyyttä lyyrillisen herkkyyden täydennykseksi. Ensiksi mainittu ominaisuus näkyy ehkä selvemmin lämminhenkisissä perhe- ja kotirunoissa, joissa läheiset suhteet ja niiden merkitys ovat saaneet kauniin ilmaisun. Lyyrillisyyttä taas on omintakeisesti nähdyissä luontotuokioissa, joissa kesäiset näkymät on vangittu muutamien detaljien avulla elävinä ja tuoreina. Usein näihin luonnonhavaintoihin kuitenkin liittyy vertauskuvallisuutta ja satiiriakin.