Toivo Hovi : Tisza tulvii - Ilona, Ilona

oli kustantajalle tuntemattomuus, kun tätä erikoislaatuista kirjaa ryhdyttiin jouduttamaan painokuntoon. Nyt tiedetään sen verran, että ainakin apuaan on kirjoittajalle antanut eräs tutkimusmatkailijana tunnettu ja Unkarin oloihin perehtynyt tiedemies, yliopiston professori - jolleli hän ole peräti romaanin tekijä, mikä epäilys antaa sensationaista väriä tälle kirjalliselle tapahtumalle. Kuulemme, että tekijä on rakkausromaanin puitteissa tahtonut vain esitellä lukijalle 'aikorinista Unkaria' (1930-luvulta) erikoisen mielenkiintoisine oloineen, pitäen taiteellista puolta sivuasiana. Mutta kieltämättä tuloksena on kuitenkin ollut taideteosmaini, vieläpä a t e r o m a a n i, joka jo sellaisena puolustaa paikkaansa kirjallisuudessamme.

Suomalainen musisvemies ja onografi Juha Kauranen auttaa eräällä talvisella junamatkalla puolittain kevythemielistä, tuntemattomana, 'rakkausseikkailussa' mukana olevaa kanssamatkustajatt Ilonan kanssa, luulee Budapestiin palattuaan jo uusia seikkaluja eläneen pääseensä vapaaksi lumouksesta, mutta kiirisikaupidon kukkiessa hän on Tiszan rannalla Ilonan luona, jossa muun ohella katolisuuden mystiikka paljastuu lukijalle. Pari traagillisen ihanaa, ylen tapahtumarikasta päivää, ja Juha Kauranen on jo paluumatkalla Suomeen, jossa uudet yllätykset odottavat, pian myös professorinvirka yliopistossa. Merkillinen uskonnollinen heräämys luo uuden kohteen kaiken tapahtuneen yli, ia suloinen sovitus on käden ulottuvilla. Mutta vaikka Juha on jo ulkonaisesti siteistä vapaa ja Ilona miltei yliluonnollisessa rakkaudessaan on 'seisonut vartioipaikallaan pyhättönsä ovella', ei tule mitään sovinnaista ratkaisua, vaan romaani loppu odottamattomaan käänteeseen, jonka järkytys on humahduttavan kaunis.