Tove Appelgren : Nukuhan jo, Vesta-Linnea

Takakansi

Vesta-Linnea ei vain halua nukkua, vaikka äiti on jo niin väsynyt, niin väsynyt. Mutta niin on Vesta-Linneakin. Hän ei vaan voi nukahtaa. Ja yksin valvominen on niin kaameaa...

Tämä kirja on yksi Läsrörelsenin tuottamista yhteensä 1,8 miljoonasta lastenkirjasta. Kirjoja jaetaan ohistetettuna kaikissa Pohjoismaiden McDonald's-ravintoloissa neljän viikon ajan syksyllä 2014. Yhteistyö luku-harrastuksen hyväksi aloitettiin Suomessa 2001 Ruotsissa otsikolla 'Anna lapselle leikki' (Ge dina barn ett språk), ja tuloksena on tähän mennessä 15 miljoonaa lastenkirjaa.

Tänä vuonna hankkeen yhteistyökumppaneita ovat: Svenska McDonald's AB, McDonald's Danmark ApS, McDonald's Oy Finland, McDonald's Norge AS, Alfabeta Bokförlag, Berghs Förlag, Bonnier Carlsen, Engelskold Forlag, Forlaget Carlsen, Gyldendal, Gymnasieförlaget, Harper, Egmont, Hachette, Kleimat, Rabén & Sjögren, Schildts & Söderströms ja Tammi.

Kiitokset kirjailijoille/kuvittajille: Tove Appelgren, Eva Eriksson, Nicolai Houm, Åsa Kfostebokar, Erik P. Alberts, Barbro Lindgren, Lisen Ewald Hesel, Jørn Markhus, Siri Melchoir, Salla Savolainen ja Ulf Stark.

Suurkiitokset: Katarina Jern, le Albert, Elisabeth Jørgensen, Lene Ewald Hesel, Sara Eijersbo Frederiksen, Mette Jørgensen, Barbro Lindgren, Ulla Lempinen, Johan Lindström, Anni Mikkonen, Anna Munier, Harald Törne, Eva Wijk, Thomas Nygård, Elina Oksanen, Riikka Takala, Eva Wern, Vida Wern, Vicko Wikstrand, Kirsi Pellicc, yhteistyö MNO.

Esittely

Vesta-Linnean pitäisi nukkua. Hänelle on luettu kaksi satua, hän on sanonut hyvää yötä isoveljelleen Paul-Axelille ja antanut suukon pikkusiskolleen Wendlalle. Hän on halannut Viktoria ja äiti on vielä laulanutkin hänelle. Vesta-Linnea makaa sängyssään. Hän kuuntelee. Hän puristaa nallea sylissään ja on juuri nukahtamaisillaan, kun kuulee äidin naurun. Mikä nyt on niin hauskaa. Katsovatko ne telkkaria? Miksen minä saa katsoa telkkaria? ajattelee Vesta-Linnea vihaisesti. Miksi minun pitää maata täällä yksin? Taas äiti nauraa. Wendla ynisee unissaan. Vesta-Linnea liukuu alas sängystään.

Vesta-Linnea ei saa iltaisin unta, ei vaikka mikä tulisi. Yöllä hän taas kerran herää painajaiseen ja hipsii äidin viereen, mikä taas häiritsee äidin unta. Mikä neuvoksi, kun äiti alkaa aamuisin muistuttaa ärähtelevää pandakarhua? Mutta taas Vesta-Linnea näkee pahaa unta...