Tuija Saarinen-Härkönen : Rintamakarkurit

Takakansi

Keitä rintamakarkurit olivat? Miksi osa sotilaista pakeni? Kuinka heidän kävi?

Rintamakarkuruus on ollut arka aihe suomalaisessa historiantutkimuksessa sekä monissa perheissä. Tuija Saarinen-Härkönen avaa kirjassaan rintamalta pakenemisen syitä ja seurauksia. Syvyyttä ja kokemuksellisuutta aiheen käsittelyyn tuo rintamakarkuri Eino Hietarintien tarina.
Rintamalta karkaamiseen ja pakolurikoksiin syyllistyi Suomessa arvioiden mukaan reilut 30 000 miestä. Keitä rintamakarkurit olivat? Millaisesta taustasta he olivat lähtöisin? Miten sotatilat onne vaikutti karkuruuteen?
Rintamapelkokuuksista pakenemiseen taustalla on selvästi nähtävissä tiettyjä yleisiä syitä. Yksi niistä liittyy sisällissodan jälkeiseen kansan kahtia jakautuneisuuteen. Punaisten vankileireillä koetut väärinkäytökset eivät olleet omiaan nostamaan maanpuolustusintoa.
Eino Hietarintien tarina on yksi esimerkki siitä, millaisiin vaikeisiin olosuhteisiin monet miehet ja heidän perheensä saattoivat joutua sodan aikana. Sotien jälkeen rintamakarkuruudesta vaiettiin pitkään, ja siihen liittyy edelleen paljon salailua ja häpeää.

FT Tuija Saarinen-Härkönen on erityisesti 1900-luvun alkupuoliskoon keskittynyt perinnetutkija, tietokirjailija ja kirjojen toimittaja. Häneltä on aiemmin ilmestynyt mm. teos Pannu kuumana – Suomalaisia kahvihetkiä. Hän asuu Polvijärvellä.

Esittely

Rintamalta karkasi talvi- ja jatkosodan aikana yli 30 000 miestä. Keitä he olivat, miksi he pakenivat ja kuinka heidän kävi?

Tuija Saarinen-Härkösen teos paneutuu sotahistoriamme kipeään aiheeseen, rintamapalvelua pakoilleisiin käpykaartilaisiin.Syvyyttä ja kokemuksellisuutta aiheen käsittelyyn tuo läpi kirjan kulkeva rintamakarkuri Eino Hietarinteen tarina.

Rintamakarkuruus on arka aihe suomalaisessa historiantutkimuksessa. Tuija Saarinen-Härkönen kuvaa kirjassaan laajasti rintamalta pakenemisen syitä ja seurauksia.

Talvisodan yhtenäinen henki repeili jatkosotaan tultaessa. Rintamapalveluksesta pakeneminen tai ns. metsäkaartilaisuus oli vahvasti yhteydessä mm. sisällissodan jälkeiseen kahtia jakautuneisuuteen, joka alkoi näkyä yhä selvemmin.

Karkuruus- ja pakoilurikoksiin syyllistyi Suomessa yhteensä noin 31 000-35 000 miestä. Hietarinteen tarinan kautta kirja luotaa rintamakarkureiden ja heidän perheidensä kokemuksia, joista vaiettiin pitkään ja joihin edelleen liittyy paljon salailua ja häpeää.

FT Tuija Saarinen-Härkönen on erityisesti 1900-luvun alkupuoliskoon keskittynyt perinteentutkija, tietokirjailija ja kirjojen toimittaja. Häneltä on aiemmin ilmestynyt mm. teos Pannu kuumana – Suomalaisia kahvihetkiä. Hän asuu Polvijärvellä.