Tuomas Forsberg : Suomi ja kriisit : vaaran vuosista terrori-iskuihin

Takakansi

Kriisitilanteissa täytyy tehdä nopeita päätöksiä yleensä epävarman tiedon varassa. Suomi ja kriisit tarkastelee suomalaista kriisipäätöksentekoa Paasikivestä Halosen aikaan: Miten jokin tilanne määritellään kriisiksi? Miten kriiseistä on tiedotettu ja ketkä asioista ovat päättäneet? Mitä kriiseistä on opittu — ovatko ne paljastaneet puutteita vakiintuneissa toimintatavoissa? Miten suomalaiset päättäjät toimivat nykyään, kun kriisien luonne on muuttunut rajusti ja näiden hallitseminen on tullut entistä kansainvälisemmäksi?

Tarkastelun kohteena on perinteisiä ulko- ja turvallisuuspoliittisia uhkia, talouspoliittisia kriisejä sekä suomalaisten osallistumista kaikkein riskialtteimpien alueiden operaatioihin. Mukana ovat esimerkiksi vallankaappausuhka 1948, noottikriisi 1961, Tsehovin ydinvoimalaonnettomuus 1986, Moskovan levottomuudet 1991 ja 1993, Suomen EU-hun liittyminen 1994, Irakin sodan kansainvaimo ja Lähi-idän konfliktit 1990-luvulta 2000-luvulle sekä terrori-iskut Yhdysvalloissa vuonna 2001. Teosta varten on haastateltu keskeisiä suomalaisia päättäjiä.

Suomi ja kriisit tarjoaa uuden näkökulman Suomen sodanjälkeiseen historiaan. Se on tarkoitettu tutkijoille, opiskelijoille, virkamiehille ja muille kriisinhallinnan ammattilaisille sekä kaikille Suomen lähihistoriasta kiinnostuneille.

Esittely

Milloin jokin tilanne määritellään kriisiksi? Miten kriiseistä
tiedotetaan, ketkä asioista päättävät ja mitä kriiseistä on
opittu? Miten suomalaiset päättäjät toimivat nykyään, kun
kriisien luonne on muuttunut ja niiden hallinnasta on tullut
entistä kansainvälisempää? Tarkastelussa ovat perinteiset
ulko- ja turvallisuuspoliittiset uhat, talouspoliittiset kriisit
sekä suuronnettomuuksien aiheuttamat hätätilanteet.