Tuula Kallioniemi : Kuka rakastaa Ruusua

Kun on kahdentoista ja ala-asteen kuudennella, elämä on aikamoista vuoristorataa. Tunteet heittelevät laidasta laitaan, ja pojatkin lakkaavat vaikuttamasta täysin äliöiltä...

Kysytään juomalasilta, sanoi Sirene yhtäkkiä. Siitähän se selviää, kuka keneenkin on lätkässä! Ruusua sävähti! Sirene keksi aina kaikkea outoa ja vähän pelottavaakin. Sellainen Sirene oli itsekin, arvaamaton mutta kiinnostava - melkein kuin aikuinen. Joskus Ruususta tuntui, että Sirene piti häntä pilkkanaan, valehteli ja teeskenteli minkä kerkesi. Miksi ihmeessä Sirene halusi vannoa ikuista ystävyyttä pilvilinnoissaan leijuvan tuikitavallisen farkkuhaalarit-Ruusun kanssa?

Sirene laski ammattilaisen ottein kätensä kumotuille juomalasille, ja tytöt asettivat jännittyneinä etusormensa lasin pohjaa vasten.

- Kuka rakastaa Ruusua? Sirene kysyi kumealla äänellä. Osmon kuva nousi Ruusun mieleen kuin tyhjästä.