Tuula Kallioniemi : Kulkuripoika ja tuulen tyttö

Takakansi

Tilla repäisee sivun muistokirjastaan ja kirjoittaa kiiltokuvan viereen: Muisto. Kun purtta pientä ohjailet, niin muista minua. Älä unhoon jätä kotisaarta, en minäkään sinua, toivoo Eräs.

Tilla on tutustunut tummakutriseen Harttiin, mutta kotiväki kehottaa tytärtään pysymään kaukana pojasta. Koivusaarelaisten ei sovi olla missään tekemisissä Rämemaan synkkien, oudosti puhuvien myoottien kanssa. Tillaa salaperäinen poika kuitenkin kiehtoo. Jospa myyotit eivät olekaan niin hurjia kuin saarella kerrotaan?
Sitten syttyy sota, ja Tillan ja Hartin tiet eroavat. Tyhjäkatse Hartti kiertää maita ja meriä tilapäistöissä, Tilla joutuu evakkoon ja sotapolseksi, kauas kotoa ja eroon perheestään, taistelemaan väsymyksestä ja koti-ikävää vastaan. Mutta niin kauan kuin Tillalla on matkassaan simpukka, jonka eräs pikkutukkainen myoottipoika hänelle kerran sukelsi, hänellä on haaveensa...

Koskettava romaani sodasta, rakkaudesta ja pakolaisuudesta sellaisina kuin nuori tyttö ja poika ne kokevat – ja sellaisina kuin suomalaiset ne kokivat 60 vuotta sitten

Esittely

Tilla tutustuu alakoululaisena tummakutriseen Harttiin, mutta kotiväki käskee tyttöä pysymään
kaukana: koivusaarelaisten ei sovi tehdä tuttavuutta outojen, eri lailla puhuvien myoottien kanssa.
Sota syttyy, ja Tilla joutuu evakkoon ja sotalapseksi. Hartti kiertää monen muun tyhjätaskun tavoin
maita ja mantuja hankkien tilapäistienestejä henkensä pitimiksi. He eivät kuule toisistaan
vuosikausiin. Kunnes eräänä päivänä pienen rannikkokaupungin raitilla astelee tumma nuorukainen
etsimässä tyttöä nimeltä Tilla.
Tuula Kallioniemi käsittelee fiktiivisessä historiallisessa romaanissaan koskettavia aiheita, sotaa,
rakkautta ja pakolaisuutta. Miltä lapsesta tuntuu jättää rakas kotiseutu ja oma perhe, miten
pelottavaa on joutua outoon ympäristöön kielitaidottomana ja ilman tuttua turvaverkostoa, millaista
on varttua ja kokea ensirakkautensa sodan keskellä, miltä tuntuu tulla syrjityksi ulkonäön ja kielen
perusteella.