Tuula Tamminen : Olipa kerran lapsuus

Takakansi

TUULA TAMMINEN on Mannerheimin Lastensuojeluliiton puheenjohtaja, Tampereen yliopiston lastenpsykiatrian professori ja alansa tieteellisen maailmanjärjestön presidentti. Hän on toiminut asiantuntijana useissa tv-ohjelmissa.

Teoksessaan OLIPA KERRAN LAPSUS kirjoittaja käsittelee lapsen ja vanhemman arkista vuorovaikutusta, uskomattoman moni­haista ja rikasta maailmaa, jota nyky­tiede tutkii innokkaasti. Vanhempien rakkaus on lapselle yhtä välttämätöntä kuin vitamiinit. Vauvana saatu rakkaus suojaa lasta ja tekee hänet vahvaksi. Ihmisen kokemustiedon merkitystä painottaen Tamminen ottaa esimerkin omasta lapsuudestaan. Pieni tyttö joutuu olemaan monta kuukautta kipsattuna sairaalan vuoteessa. Vaikka hän on kaukana vanhemmistaan, hän kestää kivut ja yksinäisyyden kotoa saimansa rakkauden voimalla. Lapsen hoivaamisen aakkosiin kuuluvat elintar­keiden tunteiden ohella leikki ja opettaminen, säännöt ja rajat. Elämällä on myös kipupisteensä. Jos vanhempi aina käsittää väärin, mitä lapsi tarkoittaa, lapsesta tulee pettynyt aikuinen, jonka on vaikea löytää kenestäkään hengennheimolaista, ajatustensa ymmärtäjää.

Esittely

Tuula Tamminen on Mannerheimin Lastensuojeluliiton puheenjohtaja, Tampereen yliopiston lastenpsykiatrian professori ja alansa tieteellisen maailmanjärjestön presidentti. Hän on toiminut asiantuntijana useissa tv-ohjelmissa. Teoksessaan Olipa kerran lapsuus kirjoittaja käsittelee lapsen ja vanhemman arkista vuorovaikutusta, uskomattoman monitahoista ja rikasta maailmaa, jota nykytiede tutkii innokkaasti.

Vanhempien rakkaus on lapselle yhtä välttämätöntä kuin vitamiinit. Vauvana saatu rakkaus suojaa lasta ja tekee hänet vahvaksi. Ihmisen kokemustiedon merkitystä painottaen Tamminen ottaa esimerkin omasta lapsuudestaan. Pieni tyttö joutuu olemaan monta kuukautta kipsattuna sairaalan vuoteessa. Vaikka hän on kaukana vanhemmistaan, hän kestää kivut ja yksinäisyyden kotoa saamansa rakkauden voimalla.

Lapsen hoivaamisen aakkosiin kuuluvat elintärkeiden tunteiden ohella leikki ja opettaminen, säännöt ja rajat. Elämällä on myös kipupisteensä. Jos vanhempi aina käsittää väärin, mitä lapsi tarkoittaa, lapsesta tulee pettynyt aikuinen, jonka on vaikea löytää kenestäkään hengenheimolaista, ajatustensa ymmärtäjää.