Tyyni Tuulio : Lapsuuden maa : 1892-1906

— Tätä kirjaa on ollut hauska kirjoittaa, sanoo tri Tyyni Tuulio, joka tällä kertaa vie lukijan lapsuutensa elämyusten maailmaan. Päähenkilöitä ovat rakkaat vanhemmat, Jaakko ja Hilma Haapanen, Essi-sisko ja Toivo-veli. Lisäksi pääsevät mukaan sukulaiset, ystävät ja tuttavat, Alput, Maijat ja monet muut, jotka kuutisenkymmentä vuotta sitten kansoittivat maalasipappilan kuopuksen elämänpiirin. Karvian syrjäinen pitäjä, joki, silta, venevalkama, punainen leikkimökki kolmiharaaniseen koivun juurella... Tätä maisemaa katsellaan lapsen silmin takaisin pestyjen ikkunaruutujen takaa. Mutta ei siinä kyllin. Eri lähteisiin nojaten kirjoittaja kertoo laajemmaltiinkin synnyinseutunsa oloista ja historiasta.

Lapsuuden maassa leikki kasitteaan. Eräänä hämäränä oli seuratuntiaikielä, jossa isän kornkjorina oli vetälinä tuolina. Siellä käydään kiertokoulua pappilan pakarituvasaa. Eloisat kuvaukset kylämatkoista, vieraista, kodin ja naapurien harrastuksista ja keskinäisistä suhteista luovat kuvaa vuosisadan vaihteen Karviasta, jossa säätyrajoja ei tunnettu. Kauneinta lapsuudessa oli kuitenkin musiikki, äiti pianon ääressä hiljaisina hämeyhetkinä.

»Lapsuuden maa» on kaunistelematon ja silti kaunis, onnellinen eikä kuitenkaan vailla murhetta. Isän kuolema oli käännekohta 13-vuotiaan tyttökoululaisen elämässä. Lähtö lapsuuden maasta oli lähellä.