Tyyni Tuulio : Maila Talvion vuosikymmenet : Jälkimmäinen osa (1912-1951)

Keskipäivä ja ilta
Suuren elämäkertateoksen jälkimmäinen osa

— Sattui niin, että ensimmäisen kerran nousin Eläintarha 10:n portaita arivarhain lokakuun 17. päivän aamuna, jolloin osakunnan kuoro oli laulamassa 40 vuotta täyttävälle Mailalle. Hän tuli tervehtimään musta takki yllään, hämmästyttävän pitkä ja paksu letti riippumassa, ja hänen latti luoiliä vähän kiireisesti, siirtyen toisesta toiseen. Yhdeksäntoista täyttäneiden silmissä Maila ei niinä aikoina erityisesti eronnut, ulkoiselta olemukseltaan hän ikään kuin teki, kuten opettajat ja jotkut muut aikuiset…

Näin alkanut tuttavuus jatkui läheisenä kanssakäymisenä niiden neljän vuosikymmenen ajan, jota elämäkerran toinen osa käsittelee. Maila Talvion muotokuva saa yhä uusia mutta verrattomia syvyyttä kirjoittajan omista havainnoista ja muistoista.

Tyyni Tuulio pitelee käsissään samanaikaisesti monia lankoja luodessaan elävää ja, totuudellista kokokuvaa merkitsevimmästä ja merkillisimpään kuuluvasta suomalaisesta naisesta. Maila Talvio kirjailijana ja yhteiskuntaihmisena, nuorten kykyjen, taiteilija- ja kirjailijaystävien innoittajana, kulttuuri- ja seuraelämän sähköistävänä keskuhahmona, Eläintarhan huvilan ja Laaksolan kirjallisen salon gin valtiattarena, Maila Talvio ihmisenä ja naisena … Erinomaisena tukena ovat kirjeet varsinkin silloin, kun selvitettävänä ovat herkästi haavoittuvien taiteilijoiden helposti syttyvät ja sammuvat ystävyyssuhteet. Vanhat ystävät vaihtuvat usein uusiin, kestävimpiä siteet ovat joskus vaarassa katketa.

Maila Talvio on ainutkertainen poikkeusyksilö pienissä oloissamme, ylen määrin ihailtu ja kunnioitettu, ylen määrin pilkattu ja paneteltu. Tyyni Tuulio on tehnyt suurt yötänsä sään totuutta, etsien olennaista niiden ristiriitaisten legendan takaa, jotka yhä vielä ympäröivät hänen arvoituksellista persoonallisuuttaan.