U. A. Käkönen : Moskovassa ja Arkangelissa talvella 1941

Edellisessä kirjaansa eversti U. A. Käkönen, sotilasasiamiehemme Moskovassa ennen talvisotaa ja välirauhan aikana, kertoi jännittävästä tehtävästään: hänen tuli matkustaa Murmanskiin ja ottaa selvää keskitetäänkö Suomen rajalle venäläisiä joukko-osastoja.
Uudessa teoksessa hän on jälleen matkalla samaan suuntaan pian edellisen Murmanskin-retken jälkeen. Itsepintaiset huhut kertoivat joukkojen siirroista lähinnä Petsamon nikkelin vuoksi, mutta varsinainen tehtävä oli tutkia, olivatko venäläiset rakentaneet uuden, strategisesti tärkeän rautatien Sorokan ja Arkangelin välillä. Matkakumppaninaan kapteeni Käkönen tällä matkalle sai henkensä eversti Lyytisen kanssa arvaten että monenlaiset seikkailut ja vastoinkäymiset olivat edessä. NKVD:n tarmokas ylitunnantti Schwein suoritti työnsä yksityiskohtia myöten todella tehokkaasti; matkailijat eivät päässeet hänen tietämättään etenemään juuri askeltakaan. Heidän piti jonottaa lippuja, hotellihuoneet ja muut majapaikat olivat aina "varattuja", sukset katosivat. Tiedustelijat etenivät asema asemalta, kunnes hankaluudet muuttuivat ylipääsemättömiksi. Oli pakko palata Moskovaan, mutta matka ei ollut tulokseton. Vastaus kysymykseen oli saatu.

Kirjoittaja on suhtautunut jännittävään ja vaikean retkeensä koko ajan huumorinsa säilyttäen, vaikka kaikkia koettuja hankaluuksia vielä täydensi kolmenkymmenen asteen pakkanen.