Ulla Aartomaa (toim.) : Naisten salonki : 1700-luvun eurooppalaisia naistaiteilijoita

20,00 €
Varastossa
Vain %1 jäljellä
SKU
P-NAIS-B4A2DA
Katso kaikki vaihtoehdot
Tämä tiivistelmä on luotu tekoälyn avulla. Tämä ominaisuus on vielä kehitysvaiheessa, mutta se pyrkii tarjoamaan tiivistettyä ja helposti ymmärrettävää tietoa tuotteista.
Fiki-maskotti

1700-luvun Euroopassa useat lahjakkaat naistaiteilijat saavuttivat kansainvälistä menestystä ja tunnustusta hovien suosiossa ja taideakatemioiden jäseninä, erityisesti muotokuvamaalareina. Naisten salonki haastaa myytin, jonka mukaan naistaiteilijat olisivat olleet poikkeuksia tai eristyksissä vailla ammatillista arvostusta.

Takakansi

Euroopassa toimi 1700-luvulla useita lahjakkaita, kansainvälisesti menestyneitä naistaiteilijoita, jotka olivat jo omana aikanaan tunnustettuja tekijöitä. He saivat toimeksiantoja hoveilta, ja heitä valittiin jäseniksi taideakatemioihin. Uransa he loivat pääasiassa muotokuvamaalareina.

Suomi oli tuohon aikaan ison- ja pikkuvihan koettelema maa ja taiteellista periferiaa. Silti meilläkin oli säätyläistöstä kolme naistaiteilijaa – Margareta Capsia, Helena Arnell ja Lovisa Charlotta Malm. Heistä Capsia oli ammattitaiteilija. Ruotsissa hovi edisti ranskalaisvaikutteisen kulttuurin leviämistä maahan. Venäjällä Katariina Suuri ja keisarillinen perhe olivat kiinnostuneita taiteesta, jota hallitsija käytti myös poliittisen vallan vahvistamiseen.

Naisten salonki pyrkii osaltaan kumoamaan myytin naistaiteilijasta poikkeuksena, heikompana ja eristyneenä, ilman ammatillista osaamista ja menestystä. Kirja julkaistaan Sinebrychoffin taidemuseon 1700-luvun eurooppalaisia naistaiteilijoita esittelevän näyttelyn yhteydessä. Kirjoittajina on suomalaisia, ruotsalaisia ja venäläisiä tutkijoita.

Esittely

Euroopassa toimi 1700-luvulla useita lahjakkaita, kansainvälisesti menestyneitä naistaiteilijoita, jotka olivat jo omana aikanaan tunnustettuja tekijöitä. He saivat toimeksiantoja hoveilta ja heitä valittiin jäseniksi taideakatemioihin. Uransa he loivat pääasiassa muotokuvamaalareina.

Suomi oli tuohon aikaan ison- ja pikkuvihan koettelema maa ja taiteellista periferiaa. Silti meilläkin oli säätyläistössä kolme naistaiteilijaa - Margareta Capsia, Helena Arnell ja Lovisa Charlotta Malm. Heistä Capsia oli ammattitaiteilija. Ruotsissa hovi edisti ranskalaisvaikutteisen kulttuurin leviämistä maahan. Venäjällä Katariina Suuri ja keisarillinen perhe olivat kiinnostuneita taiteesta, jota hallitsija käytti myös poliittisen vallan vahvistamiseen.

Naisten salonki kumoaa osaltaan myytin naistaiteilijasta poikkeuksena, heikompana ja eristyneenä, ilman ammatillista osaamista ja menestystä. Kirja julkaistaan Sinebrychoffin taidemuseon 1700-luvun eurooppalaisia naistaiteilijoita esittelevän näyttelyn yhteydessä. Kirjoittajina on suomalaisia, ruotsalaisia ja venäläisiä tutkijoita.

* Kuvausteksti saattaa koskea teoksen toista versiota. Kuvauksessa mainitut yksityiskohdat, kuten mahdolliset oheistuotteet, eivät välttämättä ole osa valitsemaasi teosta. Valitsemasi teoksen tarkat tiedot löytyvät alla olevasta ominaisuusluettelosta.

Lisätietoja
Tuoteryhmä
TekijäUlla Aartomaa (toim.)
Muut tekijätUlla Aartomaa
Teoksen nimiNaisten salonki : 1700-luvun eurooppalaisia naistaiteilijoita
SKUP-NAIS-B4A2DA
Avainsanatnäyttelyjulkaisut, taidenäyttelyt, taidemaalarit, taidehistoria
☎ 040 541 9287 (arkisin klo 8-15)
Copyright © Finlandia Kirja