Ulla-Lena Lundberg : Suureen maailmaan

Takakansi

Romaanillaan Leo Ulla-Lena Lundberg aloitti suuren merenkulkijaeepoksensa. Hän kuvasi siinä dramaattisesti ja vaikuttavasti Ahvenanmaan talonpoikaispurjehduksen kukoistuskautta, joka ajoittui 1800-luvun jälkipuoliskolle. Romaani Suureen maailmaan alkaa siitä mihin Leo loppuu, mutta nyt aika on toinen. Kylä ei enää ole kaiken ehdoton keskus. Nyt liikkuvat ahvenanmaalaiset laajoilla vesillä ja purjehtivat suurilla miehistöillä purjelaivoin Kap Hornin ympäri metropoleista Australiasta tehtaistuihin Eurooppaan. Edetään yhden aikakauden loppuun, mutta toisaalta jakso on käymistilassa toista kohti. Samanaikaisesti Ahvenanmaan elinkeinoelämä muuttui, eikä merenkulku ole enää ainoa tie tätä maailmassa. Mutta Lundbergin eepoksen eloisuus ei niinkään johdu yhteiskuntakuvauksesta kuin yksittäisistä Granbodaudin asukkaista. Tässäkin teoksessa teille jännittäviä ihmiskohtaloita ja kuolemattomia henkilöhahmoja, sellaisia kuin juureton Leonard, rovasti Isidor, Eskilsin vävy Ragnar, merikapteeni Richard ja kaikkien ihaleama "Simonsin täti" Elise. Romaani Suureen maailmaan on yhtä vaikuttava kuin Leo, ja samalla jännittävästi erilainen.

Esittely

Ahvenanmaalla eletään suurten purjelaivojen aikaa. Maailma on äkkiä avoin, ja pienestä Granbodan kylästä matkustetaan kauas Amerikan ja Euroopan satamiin. Uljain aluksista, nelimastoinen parkki Herzogin Cecilie, kiertää Kap Hornin ympäri aina Australiaan saakka.

Eskilsin Leonard on rauhaton elämäntaiteilija, joka ei ole löytänyt paikkaansa maailmassa. Seitsemän Amerikassa vietetyn vaellusvuoden jälkeen Leonard palaa kotiin, jossa kaikki on ennallaan – ja kuitenkin aivan toisin kuin ennen. Palaaja näkee selvemmin kuin muut, että maailma on muuttumassa. Purjelaivojen kulta-aika lähestyy loppuaan, eivätkä vanhat totuudet enää päde.

Ulla-Lena Lundbergin lumoava merenkulkijaromaani on taidokkaasti rakennettu tarina yhden aikakauden päättymisestä ja ihmisen uskomattomasta kyvystä selviytyä muutosten keskellä. Suureen maailmaan ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 1991.