Ulla Sirén : Hilma : punalesken tarina

Takakansi

"Maaliskuun 22 pnä 1918 vietiin Jalluni ammuttavaksi. Sinä Isäni, joka kaikki tiedät, tiedät myöskin sen, miten syyttömänä Jalluni kuoli, syyttömänä niihin kanteisiin, jonka vuoksi hänelle lähetettiin kuoli."

Hilma Freiström tallensi teloitetuksi joutuneelta aviomieheltään saamansa muistikirjan lehdille kevään 1918 tapahtumia ja muutoin sanoittaamatta jäänyttä lesken ja lapsensa menettäneen äidin tuskaa. Hilma – Punalesken tarina on näihin autenttisiin merkintöihin pohjautuva tietokirja. Lapsiperheen elämä Padasjoella muuttui sisällissodan seurauksena julmaksi tragediaksi ja ainoan eloon jääneen perheenjäsenen selviytymistaisteluksi. Punaleski Hilma onnistui pakenemaan toiselle paikkakunnalle, jossa hänestä tehtiin isänmaan avulla valkoinen paikkalainen, lotta ja itsenäisen Suomen sivistysyrityksistä edistäjä. Mutta voiko teloitetun puolison verellä painettua punaleimaa poistaa lopullisesti? Hilman kokemukset johdattavat suomalaisen vaihesiin, joissa korostuvat sekä punainen että valkoinen häpeä mutta ennen kaikkea vahvuus ja selviytyminen.

FM Ulla Sirén on vapaa toimittaja, joka on tehnyt tietokirjoja tilaustöinä useille yhteisöille sekä työskennellyt pitkään paikallishistorian erikoistoimittajana.

Esittely

Nuoren naisen selviytymistarina sotien koettelemuksista.

Hilma - Punalesken tarina on tietokirja, joka pohjautuu autenttisiin muistiinpanoihin kevään 1918 tapahtumista. Se johdattaa suomalaisnaisen vaiheisiin, joissa korostuvat sekä punainen että valkoinen häpeä mutta ennen kaikkea vahvuus ja selviytyminen.

Lapsiperheen elämä Padasjoen Arrakosken kylässä muuttui sisällissodan seurauksena julmaksi tragediaksi ja ainoan eloon jääneen perheenjäsenen selviytymistaisteluksi. Punaleski Hilma Freiström onnistui pakenemaan toiselle paikkakunnalle, jossa hänestä tehtiin sisarensa avulla valkoinen pälkäneläinen, lotta ja itsenäisen Suomen sivistyspyrkimysten altis kannattaja. Mutta voiko teloitetun puolison verellä painettua punaleimaa poistaa lopullisesti?

Kerronnan keskiössä on pieni muistikirja, jonka Hilma sai puolisoltaan jouluna 1917. Se jäi viimeiseksi muistoksi Jalmarista. Päiväkirjan sivuille Hilma tallensi seuraavan kevään tapahtumia ja muutoin sanoittamatta jäänyttä lesken ja lapsensa menettäneen äidin tuskaa.

Hilman tarina kuvaa, miten nuori nainen joutui sodan särkemäksi ja miten niukasti punaleskellä oli keinoja selviytyä sodanjälkeisessä pelon ja vihan ilmapiirissä. Hilman sukupolvi kannatteli Suomea toisen maailmansodan aikana ja ryhtyi sen jälkeen rakentamaan yhteiskuntaa uudelleen. Moni sen edustaja kantoi punahäpeää tai vaikeni lottana palvelemisesta. Hilma Freiström koki molemmat.

FM Ulla Sirén on vapaa toimittaja, joka on tehnyt tietokirjoja tilaustöinä useille yhteisöille sekä työskennellyt pitkään paikallishistorian erikoistoimittajana.