Urho Brusi : Miinat jatkoivat sotaa
35,00 €
Varastossa
Vain %1 jäljellä
SKU
P-MIIN-1901C3
Miinat jatkoivat sotaa valottaa Suomenlahden mittavaa miinanraivaustyötä jatkosodan jälkeen, kun tuhansia merimiinoja poistettiin vesiltä rauhanehtojen velvoittamana. Urho Brusin muistelmateos tarjoaa ainutlaatuisen näkökulman merialueiden sodanjälkeiseen puhdistustyöhön merenkulun turvaamiseksi.
Kenelle: Sotahistoriasta, merenkulusta ja muistelmateoksista kiinnostuneille.
Merimiina räjähtää pinnassa. Komea ja leveä vesipatsas näkyy tummana iltaataivasta vasten. (SA-kuva)
Toisen maailmansodan eri vaiheissa Neuvostoliitto laski Suomenlahteen noin 10.000, Suomi noin 10.000 ja Saksa noin 40.000 miinaa. Näillä miinoituksilla suljettiin Porkkalan-Naissaaren sekä Suursaaren alueet miinakentillä ja sukellusveneverkoilla. Suomenlahti oli vesialueen kokoon suhteutettuna maailman mittavin miinoitusalue.
Miinat eivät taipuneet rauhaan, vaan ne piti raivata. Suomi velvoitettiin rauhanehdoissa raivaamaan valtaosan Suomenlahden miinakentistä merenkululle turvalliseksi. Tähän työhön perustettiin miinanraivaajalaivasto, joka teki työtään syksystä 1944 vuoteen 1950. Raivaustyöhön osallistui noin 2.200 miestä ja 200 alusta, joista osa kerättiin pakko-otoilla sisävesiltä ja rannikolta.
Jatkosodan korpistturi Urho Brusi toimi Merisotakoulun 17. merikadettikurssin jälkeen raivauskausina 1945-47 useiden miinanraivaajalaivojen päällikkönä ja sen ohessa ruotu- ja ryhmäpäällikkönä. Brusi kertoo nuoruutensa elämyjen ja vanhuksen komentoiden suoritustetaan työstää.
Kirjassa on 90 valokuvaa, karttaa ja piirrosta. Lähes kaikki kuva-aineisto on ennen julkaisematonta!
Toisen maailmansodan eri vaiheissa Neuvostoliitto laski Suomenlahteen noin 10.000, Suomi noin 10.000 ja Saksa noin 40.000 miinaa. Näillä miinoituksilla suljettiin Porkkalan-Naissaaren sekä Suursaaren alueet miinakentillä ja sukellusveneverkoilla. Suomenlahti oli vesialueen kokoon suhteutettuna maailman mittavin miinoitusalue.
Miinat eivät taipuneet rauhaan, vaan ne piti raivata. Suomi velvoitettiin rauhanehdoissa raivaamaan valtaosan Suomenlahden miinakentistä merenkululle turvalliseksi. Tähän työhön perustettiin miinanraivaajalaivasto, joka teki työtään syksystä 1944 vuoteen 1950. Raivaustyöhön osallistui noin 2.200 miestä ja 200 alusta, joista osa kerättiin pakko-otoilla sisävesiltä ja rannikolta.
Jatkosodan korpistturi Urho Brusi toimi Merisotakoulun 17. merikadettikurssin jälkeen raivauskausina 1945-47 useiden miinanraivaajalaivojen päällikkönä ja sen ohessa ruotu- ja ryhmäpäällikkönä. Brusi kertoo nuoruutensa elämyjen ja vanhuksen komentoiden suoritustetaan työstää.
Kirjassa on 90 valokuvaa, karttaa ja piirrosta. Lähes kaikki kuva-aineisto on ennen julkaisematonta!
* Kuvausteksti saattaa koskea teoksen toista versiota. Kuvauksessa mainitut yksityiskohdat, kuten mahdolliset oheistuotteet, eivät välttämättä ole osa valitsemaasi teosta. Valitsemasi teoksen tarkat tiedot löytyvät alla olevasta ominaisuusluettelosta.
| Tuoteryhmä | |
|---|---|
| Tekijä | Urho Brusi |
| Teoksen nimi | Miinat jatkoivat sotaa |
| SKU | P-MIIN-1901C3 |
| Avainsanat | muistelmat, historia, meret, laivat, sota-alukset, merialueet, miinat, miinanraivaus, memoarer, fartyg, hav, krigsfartyg, havsområden, raivaus, minröjning, minor, röjning |