Ursula Pohjolan-Pirhonen : Kruunu ja ylpeys

Ruotsin kuningatar Loviisa Ulriika oli Fredrik Suuren sisar. Hän oli pieni ja siro, suuret siniset silmät — samanlaiset kuin veljellä — ilmensivät herkästi hänen vaihtelevia mielialojaan. Loviisa Ulriika osasi valloittaa ja hurmata, hänen tietopiirinsä oli laaja, joskaan ei kovin syvällinen. Ennen muuta hän oli erittäin kunnianhimoinen. Tämän lahjakkaan naisen elämänkumppaniksi kohtalo oli määrännyt kuninkaallisen nollan. Aadolf Fredrik, sorvarikuningas, tepsutti kukallisessa aamutakissa silmä tapalusta hyväntahtoisuutta loistaen mieluummin sorvipenkkiänsä ääreen kuin hoiti valtakunnan vaativia asioita. Pariskunnalla oli neljä lasta. Vanhimmasta, kruununprinssi Kustaasta tuli isänsä jälkeen Ruotsin kuningas.

Ursula Pohjolan-Pirhonen on uudessa historiallisessa romaanissaan siirtynyt 1700-luvulle, henkien kustaviaanien, uhkaavien salaliittojen ja suomalaisten itsenäisyyspyrkimysten aikaan. Teoksen päähenkilöksi Loviisa Ulrikan ohella kohoaa itseoikeutetusti prinssi Kustaa — myöhemmin Kustaa III — poikkeuksellinen ihminen sekä yksityiselämässään että hallitsijana.