Väinö Vainio : Enkeli selvitti verkon

Kenraali V. H. Vainio on Pohjois-Suomen lohijokien kulkijoista kaikkein tunnetuimpia, mies joka on tottunut ottamaan kuningaskalan silloinkin kun toiset eivät saa mitään. Hän onkin lohen perho- ja viehepyynnin pätevimpiä asiantuntijoitamme. Sadoilla kalaretkillä niin pohjoisen kuuluvilla lohijoilla kuin eteläsilläkin apaikoilla on kertynyt kalastuskokemusta runsain mitoin ja kotoisi myös hauskoja satumuksia, joista kenraali Vainio kertoo jouheaan tapaansa. Teoksen mielenkiintoa lisää runsas kuva-aineisto. Lukijan erä- ja kalaretkien kulinaarisia nautintoja silmällä pitäen on tekijä liittänyt mukaan myös parhaimmat kalaruokareseptinsä, joista erityisesti, muutamia mainitaksemme ovat jo niin ihmeellisiä ja mielitä kiehtovia kuin Tukhimo, Tikkukisell, Harrisäristä, Herkkumuulonen, Loumilohi ja Jos mikään muu ei enää kelpaa!

"Heittoimme solmun ilmettyessä veden pinnalle oletin lohen kotiintaneen. - Varo vasiesti koukkua kalan keskikohdan alle, tarpeeksi syvälle ja sitten tempäiset ikään kuin siinä pitäisi nostaa nuori härkä veneeseen, neuvoin kokemattomalle kalatorveriani.
Oli onni että kalamme oli suuri ja koukkaaja väkivahva nuorukainen. Kala riippui keskiruumiistaan koukussa ja koukkaaja sai kun säikin sen nostetuksi veneeseen. Se mahtui nipin napin tipahtamaan tuhtojen välistä veneen pohjalle, missä se alkoi temmeltää vallan vietävästi, ahdeten särkeitä haaran aliksemmie. Heittäytymällä kaikissa mächin lohen päälle saimme sen kalalalta ja puukolla rauhoittamaan. Devoin oli etauttunut kalan huuliinlahtasta. Pieni koukku oli oijennut melkein suoreksi. Se ei olisi enää kestänyt vahvallistakaan vetäistystä.
Ja sitten kuului Levajoensuusta kahden miehen intiaani-huuto! Luonnottoman säykeä ja lihava lohivaaka oli 112 sm pitkä, vyötäröltäan 64 sm ja pystön kärjien väli 40 cm. Tuohon tilavuuteen mahtui 20 kiloa keväänpainosta lohen lihaa."