Vesa Määttä : K. L. Oesch : ylivoimaa vastassa

Takakansi

"Oesch oli tullut siihen päätelmään, että hän oli ensisijaisesti Kekkosen vanki."

KARL LENNART OESCH (1892–1978) oli yksi ansioituneimmista suomalaiskenraaleista.

Nuoruusvuosinaan Oesch oli pasifisti ja opiskeli luonnontieteitä, mutta sortovuodet ja ensimmäisen maailmansodan syttyminen havahduttivat hänet: Suomen tulevaisuus olisi pystyttävä turvaamaan myös asevoimin. Oesch lähti ensimmäisten joukossa Saksan sotilaskoulutukseen, ja hänestä tuli nuoren tasavallan merkittävimpiä sotilashenkilöitä.

Talvi- ja jatkosodassa Oesch sai maineen "puna-armeijan pysäyttäjänä". Hän oli usein se mies, jonka Mannerheim halusi paikalle varmistamaan sotilasoperaatioiden onnistumisen. Sodan jälkeen Oesch sai sotarikostuomion, ja osa uusista vallanpitäjistä menetti luottamuksensa häneen. Tämänkään ylivoima ei pysäyttänyt häntä.

Historiotsija Vesa Määttä on saanut käyttöönsä aiemmin tutkimatonta lähde- ja kuva-aineistoa Oeschistä. Hän kertoo koko Oeschin tarinan – perheestä, sodista ja sodanjälkeisestä elämästä mm. Kansa taisteli – miehet kertovat -lehden perustajana. Hän päivittää myös tulkinnan Oeschin kohutusta sotarikosoikeudenkäynnistä.

Esittely

Karl Lennart Oesch (18921978) oli yksi ansioituneimmista suomalaiskenraaleista puna-armeijan pysäyttäjä. Historioitsija Vesa Määttä on saanut käyttöönsä aiemmin tutkimatonta lähdeaineistoa Oeschistä. Tämä teos on syksyn sotakirjatapaus.

Nuoruusvuosinaan Oesch oli pasifisti ja opiskeli luonnontieteitä. Sortovuodet ja maailmansodan syttyminen havahduttivat hänet: Suomen tulevaisuus olisi pystyttävä turvaamaan myös asevoimin. Oesch lähti ensimmäisten joukossa Saksaan sotilaskoulutukseen.

Talvi- ja jatkosodan aikana Oesch oli usein se mies, jonka Mannerheim halusi paikalle varmistamaan sotilasoperaatioiden onnistumisen. Jatkosodan jälkeen Oesch sai sotarikostuomion ja menetti eläkkeensä sekä luottamuksensa maan uuden johdon silmissä. Mutta tämäkään ylivoima ei pysäyttänyt häntä.