Vihtori Huhta : Monena mies eläessään

Vihtori Huhta kuuluu niihin työväenliikkeen veteraaneihin, jotka ovat nähneet sen käytännöllisesti katsoen kaikki vaiheet, kokeneet sen tappiot henkilökohtaisesti vankiloissa ja keskitysleireillä ja asettaneet koko elämänsä työhön sen menestysten puolesta. Kun hän nyt, 75-vuotiaana, on kirjoittanut kirjan värikkäistä kokemuksistaan, se tarjoaa runsaasti tietoa ja jännitystä lukijalle, joka haluaa nähdä yhteiskuntamme viisi viimeistä vuosikymmentä alituisesti tapahtumien tasalla olleen sanomalehtimiehen silmin.

MONENA MIES ELÄESSÄÄN johtaa lukijan aluksi vuosisadan vaihteen Hämeenlinnaan, jossa tekijä työmiehen poikana haki oppia koulusta ja työpaikoista vakiintuen viimein latojaksi. Viräviä työväenliike tempaisi hänetkin mukaansa, eikä aikaakaan, kun hän liittyi sen johtoon ja ammatillisiin rientoihin. Nämä harrastukset sekä luontaistesti vireä äly ja nopeakynä johdattivat lehden siulosille Hämeen Voimaan kohtalaisesti ajan, jolloin isänmaamme kansa ahkeraan sai kokea sekä sortovaltaa ja venäläisvallan ja kansalaissodan jälkivaiheiden kuin sosialistinkin — väärinkäsityksestä aiheutuneet — vainotoimenpiteet. Huhta, joka on niittänyt mainetta pakinoitsijana, kertoo tarinansa leppoisaan, viisaan huumorin sävyttämään tapaan niilläkin sivuilla, joiden kirjoittaminen on varmaan ollut katkerinta.

Vihtori Huhdan muistelmateos kertoo persoonallisesti ja kiinnostavasti kappaleen suomalaista yhteiskuntahistoriaa, ja antaa samalla kuvan miehestä, joka vanhuudessaankin on säilyttänyt henkensä virkeän liikkuvuuden. Sen luettuaan voi todellakin todeta, niin kuin Aamulehden silloinen päätoimittaja, maisteri Ahla sanoi kansalaissodan jälkiseurauksista Aamulehden latojaksi selvinneelle Huhdalle tämän vaiheista kuultuaan: "Jaa-ah, monena mies eläissään..."