Viisas valta : johtamisen paradoksit

Viisas valta yhdistää kuuden eri alojen asiantuntijan näkemyksiä johtamisesta, sen historiasta ja tulevaisuudesta, johtamisen oppimisesta, sen nykyaikavaatimuksista ja muuttumisesta. Kirjoittajat pohtivat johtamista ja nykyistä suorituskeskeistä työympäristöä kriittisesti, poleemisestikin.

Paavo Castrénin artikkeli esittelee eurooppalaisen johtajuuden kehitystä. Lukija johdatetaan antiikin ihannejohtajiin, historian sotapäälliköihin ja menestyneisiin hallitsijoihin peilaten pohtimaan nykyjohtajan syntymistä ja olemusta. Historiasta voi – ja kannattaa – oppia.

Pekka Salmisen pohtiessa johtajan nykyaikaiset johtamisvaatimuksia pohditaan asiantuntijuus ei enää riitä hyvään johtamiseen, johtajan persoonallisuus on työväline. Näitä taitoja on vaikea opettaa, kuten Kirsti Lonka Lakin toteaa. Tärkeitä johtamisen osaamisalueita ovat riskien hallinta, yhteistoiminnalliset oppimistilat, konfliktien hallinta ja moni­naisuuden sietäminen ja hyödyntäminen. Longan mukaan tällaisten asioiden oppiminen vaatii aivan uudenlaista innovatiivista pedagogiikkaa.

Esko Kilpi kuvaa yritystä elävänä systeeminä, sosiaalisena konstruktiona, jossa osaamisinvestointien merkitys on yhä kasvava. Kun alaiset joutuvat ottamaan entistä enemmän vastuuta osaamisestaan ja tuottavuudestaan, yritys muuttuu yhteisöksi, jossa työntekijä tuntee saavansa osaamiselleen lisäarvoa.

Mitä näyttää tulevaisuuden arki? Pitäisikö hoito­henkilökunnan osata samoja johtamisen oppeja ja teknisiä laitteita kuin yrityksin? Näiden kysymysten parissa askartelee Mika Pantzar artikkelissaan 'Elämän kaukaisin ääni'. Sato Raisio puolestaan miettii, millaisia ovat terveydenhuollon suunnitelmat Suomessa 20 vuoden kuluttua. Kuinka suunnitelmallisesti yritykset selviytyvät riskeistä?

Eero Kasanen on kirjoittanut Helsingin kauppakorkeakoulun rehtori.