Vilhelm Helander : Kenen Helsinki : raportti kantakaupungista l970

Helsinkiä muutetaan. Oletko huomannut, että suuri osa Bulevardin puista on kaadettu? Oletko huomannut, että Ateneumin puistikkoa enää ole olemassa? Autot veivät sen viime syksynä. Miksei kaupungin asukkaille kerrota, että sama moottoriväylä joka lohkaisee suuren osan Kaisaniemen puistosta, aiotaan vetää Vanhan hautausmaan läpi? Töiden on määrä alkaa v. 1972. Viranomaiset puhuvat liikenteen parantamisesta. He eivät kerro, että esilläoleville suunnitelmille toteutettu Vapaudenkatu hävittää monta hehtaaria puistoa Eläintarhassa. Kaupungin johot ja suunnittelijat puhuvat kaupunkiasumisen parantamisesta. Samalla tietoisesti tuhoitaan kantakaupungin vanhaa asuinyhdyskuntaa. Helsingin asemakaava on yli 15 000 asuinhuoneiston vähennyksessä muutettu kaupunkitiloksi. Liikennettä tuodaan väkisin yhä enemmän autoistuvaan kaupunkiin. Pian loputkin asukkaat joutuvat lähtemään täältä kaupungeista. Elokuvateatterit, kahvilat ja ravintolat puretaan suuryritysten ehdoilla. Tilalle tulee pankkipalatsjea ja autokauppoja. Kaupunki kuolee ihmisille.

Kuka ohjaa tätä kehitystä? Rakennetaanko Helsinkiä asukkaitaan varten? Julkinen keskustelu suunnittelun päämäärästä puuttuu. Päätämme niinpä asuinympäristömme täysin vailleohjelmaa. Kaupunkin taloudellinen edellytys on tuhoaminen on yhteiskunnallinen ja ihmisten elinulojen tasa-arvoisuuden kannalta yhtä vastuutonta ja epäoikeudenmukaista kuin luonnon saastuttaminen, veden pilaaminen, sen ilman myrkyttäminen jota me kaikki joudumme hengittämään.

Kirja pyrkii osoittamaan Helsingin kantakaupungin todelliset ongelmat. Näitä ei tämänhetkinen keskustelu ja suunnittelu ota huomioon. »Kenen Helsinki» ei tarkastele suunnittelua suunnittelijan näkökulmasta ja suunnittelijoita varten, vaan asukkaiden kannalta, asukkaita varten.

Kirja on kuvapamfletti, joka yli 140 tuoreella kuvalla ja kuvarinnastuksin valaistaa tämän vuosikymmenen kehityksen suuntaa ja sen taustavoimia sekä pyrkii esittämään lähtökohtia vaihtoehtoiselle kehitykselle.

Kirjoittajat ovat Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston assistentteja.