Viljo Kajava : Jäähyväiset eiliselle : runoja

Jäähyväiset eiliselle on Viljo Kajavan kolmaskymmenensneljäs runokokoelma.

"Mestarin runoja. Runo kasvaa kuin ruukku savenvalajan kämmenissä. Lyyrisestä minäästä on tullut instrumentti joka ei enää kaipaa virittämistä. Se soi puhtaasti. Minuus on avartunut kokemaan, ottamaan vastaan kaiken. Avaruus aukeaa kosmisisissa mitoissa, mutta se aukeaa myös pienimmissä ja vaatimattomimmassa. Ja Kajavalle niin luonteenomaisesti se aukeaa ihmissuhteessa, kahden ihmisen kohtaamisessa. Tämän avaruuden ja yhteenkuuluvuuden on kokemus, yhteys ihmiseen tullut mahdolliseksi, on, se voima joka Kajavan runoissa nousee vikoista katoavaisuutta, hiipii vainoharhan tunnelmien varasta. Mutta jänteen Kajavan runoilussa säilyttää runo näyttävästi syntyvän veitsen terällä, ilotulistuksena ja kidutuksena. Kajava runoille realismia, todellisuuden unia ei kentällään mailla. Herääminen, syntymä, havahtuminen, vaipuminen, kuolema, tässä kertautuvassa liikkeessä syntyy myös itse elämän suuri kuva, ja sen rajoilta Kajava noutaa runonsa. Kirjoittaminen on pohjimmiltaan alusta alkamista, mitään valmista ei ole, mitään ei voisi sellaisenaan käyttää. Kokemus, muisto, itse elämä ovat sittenkin aina lähtökohta. Uudestaan ne on otettava kerran toisensa jälkeen, näin Kajava tekee, ja siihen hänen lyriikkansa voima perustuu."

Pertti Lassila, HS, edellisestä kokoelmasta Valveilla kuin unessa