Viljo Rasila : Kansalaissodan sosiaalinen tausta

Voidaanko historiaa tutkia tietokoneella? Voidaan: käsissänne on ensimmäinen Suomessa milloinkaan ilmestynyt historiantutkimus, jossa on käytetty matemaattisia tietojenkäsittelymenetelmiä. Tutkimuksen kohteena on vuoden 1918 kansalaissodan sosiaalinen tausta. Kirjan tekijä on Tampereen yliopiston Suomen historian dosentti, fil. tri Viljo Rasila.

Tutkimuksessaan dos. Rasila on keskittynyt Suomen torpparikysymyksen historiaan. 'Siten sen – kuten saattoi arvata niinä aikoina saimaksi ongelmaksi käynyt vuosien 1917–1918 kriisivaihe', sanoo kirjoittaja, 'joka jän joutui selvittämään koko sodan sosiaalista taustaa.

Tutkimus on puhtaasti tilastollinen. Sen keskeinen ongelma on, mitkä syyt vaikuttivat siihen, että kansalaissodan rintamajako muodostui maantieteellisesti selvästi selkaisiin kuin se muodostui. Koska on perusteltua syytä olettaa, että rintamajakoon – sosiaaliseen, poliittiseen ja lopulta sotilaalliseen – vaikutti lukuisa määrä jo tunnettuja tekijöitä, ja koska näiden lisäksi jo oli olemassa useita sellaisia tekijöitä, joiden olemassa olosta ei vielä tiedetty, piti selvittää tuloksia matemaattisella tavalla eli tilastollisin metodein etsimällä niistä ns. faktoriaanalyysin. Vaikka faktoriaanalyysia voidaan käyttää ainoastaan määräsuuruus-eroavaisuuksien tutkimiseen ja rinnanaiaksointiin, tutkimuksen tulokset ovat mielenkiintoisia, sillä ne osoittavat joukon tähänastisessa historiankirjoituksessa huomaamatta jääneitä rinnan jakauman, yhteiskunnallisten erojen ja köyhyys, elämänasenteiden, maanhankinnnon tavoitteiden ja väestöselvityksen osuutta – ja selventävät kokoisen Suomen vallankumoussodan syitä.