Vladimir Nabokov : Nabokov nabokovista

Vladimir Nabokov kertoo tällä kertaa hyvin tuntemastaan ja itselleen läheisestä henkilöstä – itsestään. Hänen muistel mansa alkavat vuoden 1903 Venäjältä, ajalta jolta hänen ensimmäiset selvät muistikuvansa ovat peräisin, käsittelevät tarkkaan vuodet siitä lokakuun vallankumoukseen ja vuonna 1919 tapahtuneeseen lopulliseen Venäjältä lähdön saakka ja jatkuvat hieman ylimalkkaisempina halki Saksassa ja Ranskassa vietetyn ajan vuoteen 1940, jolloin Nabokov 'adoptoi' Yhdysvallat uudeksi isänmaakseen. Lukijalle välittyy kristallisoitunut, yksityiskohdiltaan täsmällinen kuva nuoruuttaan rikkaan ylimysperheen elintasovauassa tsaarin Venäjän ihtämäärissä, siitä aineellisesti yltäkylläisestä ja intellektuaalisesti ylevästä lapsuudesta, jonka pikkupiiriistä, joka vallitsi Euroopassa ennen ensimmäistä maailmansotaa. Silloin suuri ja lohuva Nord-Express kuljetti venäläisiä ylimysperheitä Keski-Euroopan lomapaikoille. Tälle loistavalle junalle Nabokov esittää rakkaudentunnustuksensa. Käy ilmi, että hän pitää myös perhosista – on niiden intohimoinen kerääjä ja tutkija – sekä shaksita ja tietysti kirjallisuudesta, mutta sen sijaan Nabokov ei pidä paarmoista, bolševikeista, arvostelijoista, Freudista eikä diktaattoreista, ja kalpeat orvokit viiksimäisine tahroineen muistuttavat hänen mielestään niiailevien pikkuhätilerien parvea.